Milloin viimeksi leikit - itseksesi, lapsen, toisten aikuisten tai lemmikkisi kanssa? Milloin viimeksi altistit itsesi tylsyydelle? Milloin teit jotain vain ja ainoastaan siksi, että se on mukavaa?
Nykyisin puhutaan paljon tavoitteiden ja itsensä johtamisen tärkeydestä niin "menestymisen" (miten sen nyt kukakin määrittelee) kuin hyvinvoinninkin kannalta. Tutkimuksista tiedetäänkin, että sopivan kokoisten mutta riittävän haastavien tavoitteiden asettaminen ja niitä kohti pyrkiminen ovat yhteydessä sekä parempaan hyvinvointiin että suoriutumiseen monella elämänalueella. Itsensä johtamisen taidoista puhutaan paljon erityisesti työelämän kontekstissa, ja luonnollisesti niitä tarvitaan myös esimerkiksi hyvinvointia tukevien rutiinien ylläpitämisessä. Olen kuitenkin viime aikoina miettinyt paljon sitä, miten tärkeää olisi mahduttaa elämään myös spontaania ilottelua, leikkiä ja luovuutta. Uskon, että jokainen meistä tarvitsee paitsi tavoitteita ja unelmia, myös tilaa tylsyydelle ja kevyelle pöljäilylle. Itse saan arkisen leikkiannokseni erityisesti kuvataide- ja teatteriharrastuksista, mutta oikeastaan leikki voi olla ihan mitä tahansa - kysehän on ennen kaikkea avoimesta, uteliaasta ja kokeilunhaluisesta suhtautumistavasta.
Nykyisin puhutaan paljon tavoitteiden ja itsensä johtamisen tärkeydestä niin "menestymisen" (miten sen nyt kukakin määrittelee) kuin hyvinvoinninkin kannalta. Tutkimuksista tiedetäänkin, että sopivan kokoisten mutta riittävän haastavien tavoitteiden asettaminen ja niitä kohti pyrkiminen ovat yhteydessä sekä parempaan hyvinvointiin että suoriutumiseen monella elämänalueella. Itsensä johtamisen taidoista puhutaan paljon erityisesti työelämän kontekstissa, ja luonnollisesti niitä tarvitaan myös esimerkiksi hyvinvointia tukevien rutiinien ylläpitämisessä. Olen kuitenkin viime aikoina miettinyt paljon sitä, miten tärkeää olisi mahduttaa elämään myös spontaania ilottelua, leikkiä ja luovuutta. Uskon, että jokainen meistä tarvitsee paitsi tavoitteita ja unelmia, myös tilaa tylsyydelle ja kevyelle pöljäilylle. Itse saan arkisen leikkiannokseni erityisesti kuvataide- ja teatteriharrastuksista, mutta oikeastaan leikki voi olla ihan mitä tahansa - kysehän on ennen kaikkea avoimesta, uteliaasta ja kokeilunhaluisesta suhtautumistavasta.
Mihin tarvitsemme tylsyyttä?
Tylsyyttä pidetään usein ikävä kokemuksena, ja se on tutkimuksissa yhdistetty myös esimerkiksi liialliseen päihteidenkäyttöön ja ylensyömiseen. Ajoittainen tylsyys voi kuitenkin olla meille myös hyväksi: se voi johtaa pohdiskeluun ja haaveiluun, jotka puolestaan lisäävät luovuutta ja ideointikykyä. Mielikuvitusta ja luovaa ajattelua tukee aivojen "joutokäyntiverkosto" (engl. default mode network; mainio suomennos Minna Huotilaisen kirjasta Aivot työssä), joka käynnistyy silloin, kun mieli ei ole tavoitehakuisessa, keskittyneessä tilassa vaan on vapaa vaeltelemaan. Luovuuteen tarvitaan ripaus joutilaisuutta ja ajatusten harhailua - joskin toki myös tavoitteellista tekemistä, jotta ideat realisoituvat käytäntöön. Nykypäivänä tylsyyttä on älylaitteiden ansiosta helppo paeta, mutta joskus kannattaa kokeilla, millaisia ajatuksia ja ideoita omasta päästä putkahtaa, kun on edes hetken tekemättä mitään.
Miksi leikkiminen kannattaa?
Lasten leikki on oivallinen esimerkki sisäisesti motivoituneesta tekemisestä: he leikkivät yksinkertaisesti siksi, että se on kivaa. Helppouden ja hauskuuden ohella leikkiminen on kuitenkin myös erittäin tärkeää lapsen kognitiivisen, emotionaalisen, sosiaalisen ja motorisen kehityksen kannalta. Lähes kaikki lapset piirtävät, tanssivat, laulavat ja tarinoivat, mutta harmillisesti valtaosa lopettaa ainakin suurimman osan tällaisista aktiviteeteista jossain vaiheessa aikuiseksi kasvamista. Jos leikki kerran tekee lapsille niin hyvää, miksei se voisi toimia aikuisillakin?
Meillä aikuisilla on usein tapana keskittyä ennen kaikkea siihen, mitä hyötyä jostain tekemisestä on - tai miten se edistää vaikkapa arvojemme tai tavoitteidemme toteutumista. Tässä ei tietenkään ole mitään väärää: harva haluaa esimerkiksi töissä käyttää aikaa turhaan nysväämiseen, josta ei ole hyötyä kenellekään. Touhuttuamme koko pitkän päivän kaikkea hyödyllistä saatamme sitten illalla lösähtää sohvalle telkkaria tai Netflixiä katsomaan - ehkä siksi, että se on kivaa, tai ehkä siksi, ettemme jaksa muutakaan.
Meillä aikuisilla on usein tapana keskittyä ennen kaikkea siihen, mitä hyötyä jostain tekemisestä on - tai miten se edistää vaikkapa arvojemme tai tavoitteidemme toteutumista. Tässä ei tietenkään ole mitään väärää: harva haluaa esimerkiksi töissä käyttää aikaa turhaan nysväämiseen, josta ei ole hyötyä kenellekään. Touhuttuamme koko pitkän päivän kaikkea hyödyllistä saatamme sitten illalla lösähtää sohvalle telkkaria tai Netflixiä katsomaan - ehkä siksi, että se on kivaa, tai ehkä siksi, ettemme jaksa muutakaan.
Joskus pelkän rentoutumisen sijaan olisi kuitenkin hyvä leikkiä eli tehdä mukavia asioita tasan siksi, että ne ovat kiehtovia, inspiroivia tai ihan vaan kokeilemisen arvoisia. Aikuisten leikki voi olla esimerkiksi pelaamista, eläinten tai lasten kanssa touhuamista, käsitöiden tai taiteen tekemistä, tanssimista, teatteria, metsässä seikkailua, musisointia - mitä ikinä keksitkään! Kokeilevan ja leikillisen asenteen voi ottaa myös arkisiin askareisiin, kuten vaikkapa uusien reseptien kokeiluun tai liikuntaharrastuksiin.
Sen lisäksi, että leikkiminen on itsessään palkitsevaa, se myös tukee hyvinvointiamme monella tavalla. Yhdessä ilottelu ja nauraminen lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja siis tukevat hyviä ihmissuhteita. Lisäksi leikkiminen rentouttaa ja auttaa palautumaan stressistä - ja toisaalta taas esimerkiksi erilaiset pelit tai lukeminen haastavat aivoja ja opettavat meille uutta. Leikkiminen voi lisätä energisyyden ja elinvoimaisuuden kokemuksia sekä parhaimmillaan myös sitä paljon puhuttua "tekemisen meininkiä" töissä.
Sen lisäksi, että leikkiminen on itsessään palkitsevaa, se myös tukee hyvinvointiamme monella tavalla. Yhdessä ilottelu ja nauraminen lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja siis tukevat hyviä ihmissuhteita. Lisäksi leikkiminen rentouttaa ja auttaa palautumaan stressistä - ja toisaalta taas esimerkiksi erilaiset pelit tai lukeminen haastavat aivoja ja opettavat meille uutta. Leikkiminen voi lisätä energisyyden ja elinvoimaisuuden kokemuksia sekä parhaimmillaan myös sitä paljon puhuttua "tekemisen meininkiä" töissä.
Parhaimmillaan aikuisten leikki on myös voimaannuttavaa ja terapeuttista. Hulluttelu ja vaikkapa taiteen tekeminen muistuttavat siitä, ettei kaiken elämässä tarvitse olla niin vakavaa. Lisäksi myös omia huonoja puolia, ikäviä kokemuksia ja ahdistuksen aiheita voi käsitellä luovasti leikin ja huumorin varjolla. Tällainen leikki tosin ei välttämättä ole pelkästään mukavaa vaan myös ajoittain hyvinkin haastavaa. Esimerkiksi itse koen jatkuvasti teatteriharrastuksen parissa nolouden ja riittämättömyyden tunteita, mutta toisaalta harrastus on tehnyt todella hyvää itsetuntemukselleni, esiintymistaidoilleni ja ennen kaikkea heittäytymis- ja leikittelykyvylle, jota vaikkapa työarjessa pääsee harvoin yhtä suoraan treenaamaan.
Miten sinä leikit?
Kuvat: Unsplash
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti