tiistai 4. syyskuuta 2018

Kirjavinkki: Pysäytä tunnesyöminen

Hallitsevatko syöminen, ruoka tai paino liikaa ajatteluasi tai arkeasi? Onko sinulla vaikeuksia erottaa tunneperäistä syömishalua fysiologisesta nälästä? Oletko muodostanut itsellesi tarkkoja syömiseen liittyviä sääntöjä? Liittyykö syömiseesi salailua, itseinhoa tai ahdistusta? 


Jos vastasit kysymyksiin myöntävästi, "harrastat" todennäköisesti tunnesyömistä. Arkisena käsitteenä se on varmasti useimmille tuttu: esimerkiksi stressiin, suruun tai harmitukseen syöminen on tavallista, ja myös itsensä palkitseminen ja hemmottelu ruoalla ovat monelle arkipäivää. Psykologi Katarina Meskasen uutuuskirjasta Pysäytä tunnesyöminen (Tuuma-kustannus, 2018) kuitenkin opin, että tunnesyöminen on varsin monimuotoinen ilmiö: herkuttelun ja ylensyömisen lisäksi se voi ilmetä myös vaikkapa syömisen kontrolloimisena tai tunnesyömättömyytenä. Kirjan lukeminen laajensi käsitystäni aiheesta ja tarjosi paljon pureskeltavaa, vaikka omat syömiseen liittyvät haasteeni ovatkin enemmän nirsoilun kuin mässäilyn puolella.




Kirjan ensimmäisessä osassa tutustutaan siihen, mistä tunnesyömisessä on kyse ja millainen yhteys sillä on muun muassa lihavuuteen ja laihduttamiseen. Toisessa suunnataan huomio omaan syömiseen ja erilaisiin tunteisiin, joita tunnesyömisen taustalla saattaa muhia. Tunnesyöminen palvelee eri ihmisille erilaisia tarkoituksia: yhdelle se voi olla tunteiden säätelemistä tai turruttamista, toiselle tylsyyden torjuntaa ja tyhjyyden täyttämistä, kolmannelle itsensä palkitsemista ja energisointia - ja joillekin kaikkia näitä. Kolmannessa, viimeisessä osassa käsitellään tasapainoisemman ruokasuhteen tavoittelua ja "tunteiden sinuttelua", niiden tunnistamista ja käsittelyä muilla tavoilla kuin syömällä. Tunnesyöjä ikään kuin syö tunteensa, jolloin ne eivät ehkä tule koskaan kunnolla käsitellyiksi tai edes tunnistetuiksi. Kirja sisältää paljon konkreettisia, ratkaisukeskeisiä harjoituksia, joiden avulla lukija pääsee tutkailemaan omaa suhdettaan ruokaan.


Itsekin psykologina täytyy tietysti todeta, että pidin kovasti kirjan psykologisesta lähestymistavasta. Tunnesyömisestä tuskin voi päästä pysyvästi eroon pelkästään tapoja muuttamalla ja itseä kurittamalla. Siinähän on kyse emotionaalisten tarpeiden tyydyttämisestä, joten tunne-elämän haltuunotto on supertärkeää, jotta oppisi rakentavampia tapoja käsitellä omia tunteita. Meskanen kirjoittaa perusteellisesti tunteiden funktioista ja ilmenemismuodoista sekä erilaisista tavoista käsitellä tunteita. Minulle tässä oli paljon tuttua asiaa, ja luinkin kirjaa paikoitellen vähän hypellen, mutta monelle kirja tarjoaa taatusti paljon uuttakin pohdiskeltavaa tunteisiin liittyen - vaikkei välttämättä edes kärsisi tunnesyömisestä. Itsekin koin hyödyllisenä pohdiskella harjoitusten avulla suhdettani ruokaan ja kehooni, vaikka suhtaudunkin syömiseen aika rennolla otteella.


Ja niin, miten siitä tunnesyöpöttelystä sitten voi päästä eroon? Tässä muutama keskinen pointti:
  • Kehitä tietoisuutta omista ruokailutavoistasi, syömiseen liittyvistä uskomuksistasi ja ajatuksistasi. Tilanteen kartoittamisessa auttaa esimerkiksi ruokapäiväkirjan pitäminen, johon voi yhdistää myös syömiseen liittyvien ajatusten ja tunteiden kirjaamista. 
  • Harjoita tunnetaitojasi eli kykyjä havaita, tunnistaa, kokea, ilmaista ja kanavoida tunteita. Kirjan mukaan tunnetaidot ovat kuin lihas, joka pitkäjänteisellä harjoittelulla vahvistuu ja kehittyy, mutta joka myös vaatii jatkuvaa ylläpitoa pysyäkseen kunnossa. Tunnetaitoja harjoittelemalla voi oppia analysoimaan tunteita jäämättä märehtimään niitä sekä säätelemään tunteiden ilmaisua ja kokemista. 
  • Harjoittele tietoista läsnäoloa - niin ruokailutilanteissa kuin niiden ulkopuolella. Se auttaa niin tunteiden kuin kehollisten tuntemustenkin tunnistamisessa ja tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä tuntemusten äärelle ennen kuin reagoi niihin esimerkiksi syömällä. Tunnesyöminen on usein automaattivaihteella toimimista, totuttu toimintatapa, jota ei välttämättä aina edes tunnisteta.
  • Älä tavoittele täydellisyyttä vaan tasapainoa syömisessä. Täydellisyyden tavoittelu johtaa helposti esimerkiksi tiettyjen ruokien kieltämiseen itseltä tai jatkuvaan laihduttamiseen, joka helposti kääntyy itseään vastaan. Tasapainoiseen ruokasuhteeseen kuuluvat säännöllinen ja riittävä syöminen, sekä joustavuus ja sallivuus. Kirjassa puhutaan paljon riittävän hyvästä syömisestä: kun perusteet ovat kunnossa, voi itselleen sallia myös herkuttelun.

torstai 9. elokuuta 2018

Kirjavinkki: Kuinka päästää irti puhelimesta?

Vilkuiletko älyluuriasi jatkuvasti? Keskeyttävätkö ilmoitukset keskittymistä vaativan työskentelyn? Hurahtaako somessa roikkumiseen huomaamatta tunteja joka päivä? Ärsyynnytkö puhelinta seurassa lääppivistä kavereistasi mutta teet silti itse samaa?

Älypuhelin ja sosiaalinen media on suunniteltu koukuttaviksi, joten ei mikään ihme, jos sinäkin vastasit myöntävästi yllä oleviin kysymyksiin. Amerikkalaisen kirjailijan ja tiedetoimittajan Catherine Pricen vastikään suomeksi julkaistu kirja Kuinka päästää irti puhelimesta (Otava, 2018; alun perin How to break up with your phone) kertoo hauskasti ja selkeästi, miksi älypuhelin koukuttaa, miten se vaikuttaa mieleemme ja toimintaamme, ja miten sen käytön voi saada hallintaan.



Vaikka älypuhelin ja sosiaalinen media tuovat elämäämme iloa ja helpottavat monia käytännön asioita, moni tiedostaa hyvin itsekin olevansa älyluuriin koukussa: kirjassa viitataan esimerkiksi Yhdysvaltain psykologiliiton viime vuonna tehtyyn tutkimukseen, jossa lähes kaksi kolmasosaa tutkituista aikuisista oli sitä mieltä, että heille tekisi hyvää pitää "nettipaasto" tai "somelakko"! Myös omassa tuttavapiirissäni puhelimen näpräämisen ja erityisesti somen käytön vähentämisestä on toistuvasti puhetta, ja itsekin olen viettänyt lyhyttä somepaastoa monta kertaa.

Kirjan ensimmäinen osa käsittelee sitä, miten älypuhelimesta on rakennettu niin koukuttava kapine ja miten sen jatkuva käyttö vaikuttaa meihin. Muutamia mahdollisia ei-toivottuja vaikutuksia ovat keskittymiskyvyn heikkeneminen, työmuistin jatkuva kuormitustila ja nukahtamisvaikeudet. Jatkuva virikkeiden yltäkylläisyys voi vaikeuttaa myös miellyttävään ja tuotteliaaseen flow-tilaan pääsemistä, jos ei onnistu uppoutumaan mihinkään vaan antaa huomionsa sinkoilla joka suuntaan. Tylsyys ja rentoutuminen voivat myös ruokkia luovuutta - mutta onko meillä enää elämässämme tilaa näille tylsille hetkille? 

Onneksi monet älypuhelimen kielteiset vaikutukset on kuitenkin mahdollista korjata laittamalla suhde puhelimeen uusiksi. Tähän paneudutaan kirjan toisessa osassa, jossa esitellään neljän viikon ohjelma itsensä vieroittamiseen puhelinriippuvuudesta. Sen tavoitteena ei ole älypuhelimen käytön lopettaminen tykkänään tai sosiaalisen median jättäminen vaan niiden käytön saaminen omaan hallintaan sen sijaan, että antautuisi puhelimen orjaksi. Tässä apuun tulevat paitsi konkreettiset muutokset puhelimen käytössä, myös mindfulnessiin eli tietoiseen läsnäoloon perustuvat harjoitukset.

Muutama esimerkki kirjan vinkeistä järkevämpään älyluurin käyttöön ja puhelinriippuvuuden kielteisten vaikutusten kumoamiseen:

  • Harjoittele pysähtymistä "puhelinhimon" äärelle: Huomaa halusi tarttua puhelimeen ja seuraa sen etenemistä ennen kuin toimit. Tunnustele, miltä halu tuntuu mielessä ja kehossa ja pohdi, miksi tunnet sitä juuri nyt. Pysähdy hetkeksi hengittämään ennen kuin päätät, annatko juuri nyt puhelinhimolle periksi vai et.
  • Ota sovellukset apuun: Lataa aluksi seurantasovellus, joka kertoo totuuden puhelimenkäytöstäsi (minut tämä ainakin havahdutti entistä paremmin siihen, miten paljon puhelimella tulee vietettyä aikaa...). Itsekuria voi myös tukea käyttämällä sovelluksia, jotka estävät sinulta pääsyn koukuttavimpiin sovelluksiin.
  • "Miksi, milloin, mitä muuta"-harjoitus: joka kerta, kun tekisi mieli tarttua puhelimeen, käy ensin läpi mielessäsi 1) miksi olet tarttumassa puhelimeen, 2) miksi tartut siihen juuri tällä hetkellä, ja 3) mitä muuta voisit juuri nyt tehdä puhelimeen tarttumisen sijasta.
  • Vedä rajoja puhelimen käytölle: voit esimerkiksi tehdä makuuhuoneestasi puhelinvapaan vyöhykkeen tai päättää illalla tietyn ajan, jolloin laitat puhelimen nukkumaan.
  • Treenaa tylsistymistä! Jos esimerkiksi tapanasi on selata puhelinta bussimatkan ajan, kokeile jättää se tällä kertaa laukkuun ja vain olla. 
  • Treenaa keskittymiskykyä esimerkiksi lukemalla kirjaa, meditoimalla tai vaikka tekemällä käsitöitä - kunhan kerrankin teet vain yhtä asiaa kerralla. 
  • Pidä säännöllisesti digi- tai somepaasto. Sen ei välttämättä tarvitse kestää päiväkausia: vaikka vain yksi päivä tai ilta voi varsinkin säännöllisesti toteutettuna toimia oikein hyvin.


              Oletteko te koukussa puhelimeenne? Onko digipaastoa tullut kokeiltua? :) 

perjantai 3. elokuuta 2018

Mitä luin lomalla - 4 kevyempää kirjavinkkiä

Heinäkuun ajan tuli lomailtua niin töistä kuin blogistakin, ja olipahan ehkä täydellisin kesäloma ikinä! Siihen mahtui huikeiden helteiden ohella muun muassa matkustelua, taiteesta nauttimista, järvessä lillumista, ystävien tapaamista, parisuhdeaikaa ja luovia aktiviteetteja juuri sopivassa suhteessa, joten nyt fiilis on hiukan helteestä lössähtänyt mutta virkeä. Kesälomalla tuli myös luettua paljon, ja tänään ajattelinkin jakaa teille muutaman kirjavinkin - tällä kertaa vähän kevyempää  ja ei-tieteellistä luettavaa, sillä halusin lukemistonkin osalta pysytellä aika kaukana työasioista.




Veitola

Tämä Maria Veitolan kolumneista ja niiden kommentoinnista koostuva uutuuskirja oli positiivinen yllätys, johon en meinannut edes alun perin tarttua. Törmäsin kirjan hehkutukseen vähän liiankin monessa paikassa, mikä herätti pientä skeptisyyttä (miksi muuten näin käy niin usein - ehkä siihen on syynsä, miksi jokin kirja on todella suosittu?). Toisaalta olen lukenut Veitolan tekstejä aiemmin lehdistä ja myös pitänyt niistä, ja hänestä on tullut muutenkin mukavan räväkkä ja persoonallinen vaikutelma, joten annoin lopulta kirjalle mahdollisuuden äänikirjan muodossa (löytyy Veitolan itsensä lukemana, suosittelen). Todella viihdyttävää ja silti ajatuksia herättävää luettavaa! 

Lumoava nainen - Tunne villi voimasi

Mietin hetken, kehtaanko edes suositella tätä kirjaa, sillä siinä on suoraan sanoen hieman hörhöviboja, joiden takia tämäkin meinasi jäädä lukematta. Joogaopettaja ja kuvittaja Meri Mortin kirja käsittelee naisten kehollisuutta, henkisyyttä ja yhteyttä luontoon esimerkiksi kuukautiskierron muodossa, ja nimenomaan kiinnostava kehollisuusteema sai minut lopulta tarttumaan kirjaan ennakkoluuloista huolimatta. Kirjassa on paljon myös erilaisia henkisiä ja fyysisiä harjoituksia, joista osa tuntui ainakin meikäläiselle vähän turhankin henkistyneiltä (taidan jättää voimaeläimet ja parantavat kristallit niihin uskoville), mutta näkökulmia ja pohdiskeltavaa kirja kyllä tarjosi, kuten myös miellyttävän visuaalisen elämyksen.



Zero Waste - Jäähyväiset jätteille

Tämä Otso Sillanaukeen teos minulla on itse asiassa vielä kesken, mutta tärkeän ja kiinnostavan teeman takia uskallan jo suositella lukemaan. Helppolukuinen mutta myös tiukkaa asiaa sisältävä kirja johdattelee lukijaa kohti kestävämpää kuluttamista ja tarjoaa paljon konkreettisia vinkkejä vähemmän jätettä tuottavaan elämäntapaan. 

Sielujen saari

Kesällä on tullut luettua myös monta romaania, joista yhden halusin nostaa mukaan tähän postaukseen. Luin lomalla melkein putkeen kaksi Seilin mielisairaalan naisista kertovaa kirjaa, Katja Kallion Yön kantajan ja Johanna Holmströmin Sielujen saaren, joista jälkimmäinen oli suosikkini, varsin koskettava ja koukuttava tarina. Erityisen kevyttä hyvän mielen luettavaa tämä ei ehkä ole, mutta jos psykiatrisen hoidon historia ja mielenkiintoiset (fiktiiviset) ihmiskohtalot kiinnostavat, tämä on todennäköisesti kiehtova lukukokemus.


Mitä te olette lukeneet nyt kesällä? Kirjavinkit ovat aina tervetulleita :)