keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Leikki tekee hyvää myös aikuiselle

Milloin viimeksi leikit - itseksesi, lapsen, toisten aikuisten tai lemmikkisi kanssa? Milloin viimeksi altistit itsesi tylsyydelle? Milloin teit jotain vain ja ainoastaan siksi, että se on mukavaa?

Nykyisin puhutaan paljon tavoitteiden ja itsensä johtamisen tärkeydestä niin "menestymisen" (miten sen nyt kukakin määrittelee) kuin hyvinvoinninkin kannalta. Tutkimuksista tiedetäänkin, että sopivan kokoisten mutta riittävän haastavien tavoitteiden asettaminen ja niitä kohti pyrkiminen ovat yhteydessä sekä parempaan hyvinvointiin että suoriutumiseen monella elämänalueella. Itsensä johtamisen taidoista puhutaan paljon erityisesti työelämän kontekstissa, ja luonnollisesti niitä tarvitaan myös esimerkiksi hyvinvointia tukevien rutiinien ylläpitämisessä. Olen kuitenkin viime aikoina miettinyt paljon sitä, miten tärkeää olisi mahduttaa elämään myös spontaania ilottelua, leikkiä ja luovuutta. Uskon, että jokainen meistä tarvitsee paitsi tavoitteita ja unelmia, myös tilaa tylsyydelle ja kevyelle pöljäilylle. Itse saan arkisen leikkiannokseni erityisesti kuvataide- ja teatteriharrastuksista, mutta oikeastaan leikki voi olla ihan mitä tahansa - kysehän on ennen kaikkea avoimesta, uteliaasta ja kokeilunhaluisesta suhtautumistavasta.


Mihin tarvitsemme tylsyyttä?

Tylsyyttä pidetään usein ikävä kokemuksena, ja se on tutkimuksissa yhdistetty myös esimerkiksi liialliseen päihteidenkäyttöön ja ylensyömiseen. Ajoittainen tylsyys voi kuitenkin olla meille myös hyväksi: se voi johtaa pohdiskeluun ja haaveiluun, jotka puolestaan lisäävät luovuutta ja ideointikykyä. Mielikuvitusta ja luovaa ajattelua tukee aivojen "joutokäyntiverkosto" (engl. default mode network; mainio suomennos Minna Huotilaisen kirjasta Aivot työssä), joka käynnistyy silloin, kun mieli ei ole tavoitehakuisessa, keskittyneessä tilassa vaan on vapaa vaeltelemaan. Luovuuteen tarvitaan ripaus joutilaisuutta ja ajatusten harhailua - joskin toki myös tavoitteellista tekemistä, jotta ideat realisoituvat käytäntöön. Nykypäivänä tylsyyttä on älylaitteiden ansiosta helppo paeta, mutta joskus kannattaa kokeilla, millaisia ajatuksia ja ideoita omasta päästä putkahtaa, kun on edes hetken tekemättä mitään.



Miksi leikkiminen kannattaa?

Lasten leikki on oivallinen esimerkki sisäisesti motivoituneesta tekemisestä: he leikkivät yksinkertaisesti siksi, että se on kivaa. Helppouden ja hauskuuden ohella leikkiminen on kuitenkin myös erittäin tärkeää lapsen kognitiivisen, emotionaalisen, sosiaalisen ja motorisen kehityksen kannalta. Lähes kaikki lapset piirtävät, tanssivat, laulavat ja tarinoivat, mutta harmillisesti valtaosa lopettaa ainakin suurimman osan tällaisista aktiviteeteista jossain vaiheessa aikuiseksi kasvamista. Jos leikki kerran tekee lapsille niin hyvää, miksei se voisi toimia aikuisillakin?

Meillä aikuisilla on usein tapana keskittyä ennen kaikkea siihen, mitä hyötyä jostain tekemisestä on - tai miten se edistää vaikkapa arvojemme tai tavoitteidemme toteutumista. Tässä ei tietenkään ole mitään väärää: harva haluaa esimerkiksi töissä käyttää aikaa turhaan nysväämiseen, josta ei ole hyötyä kenellekään. Touhuttuamme koko pitkän päivän kaikkea hyödyllistä saatamme sitten illalla lösähtää sohvalle telkkaria tai Netflixiä katsomaan - ehkä siksi, että se on kivaa, tai ehkä siksi, ettemme jaksa muutakaan.

Joskus pelkän rentoutumisen sijaan olisi kuitenkin hyvä leikkiä eli tehdä mukavia asioita tasan siksi, että ne ovat kiehtovia, inspiroivia tai ihan vaan kokeilemisen arvoisia. Aikuisten leikki voi olla esimerkiksi pelaamista, eläinten tai lasten kanssa touhuamista, käsitöiden tai taiteen tekemistä, tanssimista, teatteria, metsässä seikkailua, musisointia - mitä ikinä keksitkään! Kokeilevan ja leikillisen asenteen voi ottaa myös arkisiin askareisiin, kuten vaikkapa uusien reseptien kokeiluun tai liikuntaharrastuksiin.



Sen lisäksi, että leikkiminen on itsessään palkitsevaa, se myös tukee hyvinvointiamme monella tavalla. Yhdessä ilottelu ja nauraminen lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja siis tukevat hyviä ihmissuhteita. Lisäksi leikkiminen rentouttaa ja auttaa palautumaan stressistä - ja toisaalta taas esimerkiksi erilaiset pelit tai lukeminen haastavat aivoja ja opettavat meille uutta. Leikkiminen voi lisätä energisyyden ja elinvoimaisuuden kokemuksia sekä parhaimmillaan myös sitä paljon puhuttua "tekemisen meininkiä" töissä.

Parhaimmillaan aikuisten leikki on myös voimaannuttavaa ja terapeuttista. Hulluttelu ja vaikkapa taiteen tekeminen muistuttavat siitä, ettei kaiken elämässä tarvitse olla niin vakavaa. Lisäksi myös omia huonoja puolia, ikäviä kokemuksia ja ahdistuksen aiheita voi käsitellä luovasti leikin ja huumorin varjolla. Tällainen leikki tosin ei välttämättä ole pelkästään mukavaa vaan myös ajoittain hyvinkin haastavaa. Esimerkiksi itse koen jatkuvasti teatteriharrastuksen parissa nolouden ja riittämättömyyden tunteita, mutta toisaalta harrastus on tehnyt todella hyvää itsetuntemukselleni, esiintymistaidoilleni ja ennen kaikkea heittäytymis- ja leikittelykyvylle, jota vaikkapa työarjessa pääsee harvoin yhtä suoraan treenaamaan.


Miten sinä leikit?

Kuvat: Unsplash

torstai 18. lokakuuta 2018

Miten liikunta vahvistaa aivoja?

Lukaisin jokin aika sitten Anders Hansenin mainion kirjan nimeltä Aivovoimaa - Näin vahvistat  aivojasi liikunnalla (Atena, 2017). Hansen on ruotsalainen psykiatri, jolta on tämän kirjan lisäksi suomennettu myös hyvä yleistajuinen tietokirja adhd:n myönteisistä puolista (siitä mahdollisesti lisää myöhemmin). Aivovoimaa on helppolukuinen ja kiinnostava tutkimustietoon pohjautuva kirja, josta ainakin itse opin paljon uutta liikunnan myönteisistä vaikutuksista. Ja ennen kaikkea kirja toimi tehokkaana motivaattorina liikkumiselle - niin moninaisia liikkumisen terveyshyödyt nimittäin ovat myös aivojen ja mielen toiminnan näkökulmasta! Kirjassa selitetään ilahduttavan perusteellisesti, millaisia mekanismeja näiden vaikutusten taustalla näyttäisi olevan. Lisäksi joka luvun päätteeksi on listattu käytännön suosituksia siihen, miten liikunnalla voisi parhaiten vahvistaa mitäkin kognitiivisen toiminnan tai mielen hyvinvoinnin osa-aluetta.




Mihin kaikkeen liikunta sitten kehon terveyden ja kunnon ohella vaikuttaa? Kirjan mukaan esimerkiksi seuraaviin:

Liikunta auttaa rauhoittamaan stressiä, ja hyväkuntoinen keho käsittelee stressiä paremmin. Itse asiassa Hansenin mukaan kuntoliikunta, eli esimerkiksi juoksu tai pyöräily, saattaa olla jopa kaikista tehokkain keino hoitaa stressiä ja ahdistusta - tehokkaampi siis kuin tietoinen rentoutuminen, jooga tai vaikkapa mindfulness! Toki reippaan liikunnan ja rentoutumisen yhdistelmä lienee kaikista toimivin, mutta tutkimusten mukaan nimenomaan sykettä nostavan liikunnan harrastaminen on omiaan hillitsemään stressiä. Toisaalta täytyy mainita, että kovin hurjasti sykettä nostattava treeni voi olla turhan haastavaa niille, joilla on paniikkitaipumusta, sillä toisinaan tällainen harjoittelu voi siihen tottumattomalla laukaista ahdistuskohtauksen. Kannattaa siis aloitella rauhassa, mikä ehkäisee myös fyysisiä vaivoja, joita liikuntaan voi liittyä. 

Liike on luonnollinen lääke keskittymisvaikeuksiin - niin tarkkaavaisuushäiriöistä kärsiville kuin terveillekin ihmisille, jotka toisinaan kärsivät keskittymisvaikeuksista. Fyysinen aktiivisuus nostaa välittäjäaine dopamiinin tasoa aivoissa heti liikunnan jälkeen, mikä tukee keskittymistä vähän samaan tyyliin kuin adhd-lääkkeet. Kirjassa suositellaan harrastamaan liikuntaa heti aamusta ennen päivän keskittymistä vaativia koitoksia, ja jälleen kerran sykettä kohottava kuntoliikunta näyttäisi toimivan parhaiten.

Liikkuminen auttaa alakuloon terveillä ihmisillä ja on lisäksi mainio tuki masennuksen hoidossa - eikä sillä ole (mahdollisia tapaturmia lukuunottamatta) sivuvaikutuksia! Liikunta ei tosin ihan aina kohota mielialaa välittömästi, vaan usein suurimmat muutokset näkyvät vasta sitten, kun sitä on jo harrastettu säännöllisesti jonkin aikaa. 

Kuntoliikunta vaikuttaisi myös edistävän luovuutta, ennen kaikkea ideointikykyä. Monelle saattaakin olla tuttua, että kun ajatus jumittaa, pieni kävely- tai juoksupyrähdys voi auttaa näkemään ongelmat uudessa valossa. 

Liikunta parantaa muistia - sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Säännöllinen liikunta auttaa ehkäisemään sekä muistisairauksia että muistin normaalia huonontumista iän myötä. Tutkimusten mukaan kuntoliikunnan ja voimaharjoittelun yhdistäminen vaikuttaisi olevan tehokkainta muistin edistämisessä. 

Miten siis olisi hyvä liikkua päästäkseen hyötymään liikunnan myönteisistä vaikutuksista aivoihin ja mielen hyvinvointiin? Ainakin säännöllisyys ja pitkäjänteisyys vaikuttaisivat olevan tärkeitä. Aivot todellakin muovautuvat vielä aikuisenakin sen perusteella, mihin niitä käytetään, mutta aivojen "uuden arkkitehtuurin" rakentaminen myös vie aikaa ja vaatii toistoja. Vaikka tässäkin kirjassa suositellaan vähintään puolisen tuntia kestäviä liikuntahetkiä, aivot laskevat jokaisen askeleen - muutaman minuutinkaan liikunta ei mene hukkaan vaan on aina plussaa terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi sykettä nostattava kuntoliikunta vaikuttaisi olevan voimaharjoittelua hyödyllisempää mielen hyvinvoinnin kannalta - tosin jos kokonaisvaltaista kehon ja mielen hyvinvointia mietitään, uskoisin, että molempi parempi!


Miten te mieluiten liikutte?

keskiviikko 10. lokakuuta 2018

7 ajatusta mielenterveydestä

Tänään kuulemma vietetään kansainvälistä mielenterveyspäivää - tässäpä sen kunniaksi muutama lyhyt ajatus mielenterveydestä. 

1. Mielenterveys ei ole pelkästään sairauden puutetta. Esimerkiksi WHO:n määritelmän mukaan se on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Toisaalta en itse haluaisi ajatella parhainta mahdollista mielenterveyttä pelkästään toiminta- saati työkykynä - se on myös aitoa hyvinvointia ja onnellisuutta, taitoa luoda ja ylläpitää ihmissuhteita sekä rakastaa ja tulla rakastetuksi.

2. Mielenterveyteen kannattaa kiinnittää huomiota myös silloin, kun sen kanssa ei ole ongelmia - ja tasaisessa elämänvaiheessa onkin helpointa rakentaa mielenterveyttä tukevia tapoja. Mielen hyvinvoinnin edistämisen olisi oikeastaan hyvä olla osa jokapäiväistä elämää siinä missä fyysisestä terveydestä huolehtimisenkin. Mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi hyvät tunne- ja tietoisuustaidot, vuorovaikutustaidot, läheiset ihmissuhteet ja tunne johonkin yhteisöön tai ryhmään kuulumisesta sekä mahdollisuus toteuttaa itseään mielekkään tekemisen parissa.



3. Mielenterveyden haasteet koskettavat lähes jokaista - joko omakohtaisesti tai vähintäänkin välillisesti jonkun läheisen tai vaikkapa työkaverin kautta. 

4. Mielenterveys ei ole joko-tai-tyyppinen ilmiö: vaikka et kärsisikään diagnosoidusta mielenterveyden häiriöstä, ei mielenterveytesi todennäköisesti ole huipussaan koko ajan - niin kuin ei luultavasti fyysinenkään terveytesi. Kehoa voi satunnaisesti kolottaa ilman sen kummempia syitä, ja vastaavasti myös mieli on varmasti kaikilla joskus maassa tai ahdistunut ilman, että se täyttäisi minkään häiriön kriteereitä tai vaatisi hoitoa. Toisaalta myös mielenterveyden ongelmista tai sairaudesta kärsivä voi elää hyvää elämää ja olla toimintakykyinen, kun hoito on tasapainossa ja suunta ehkä jo parempaa kohti.

5. Uskalla pyytää ja tarjota apua! Jos olet huolissasi mielesi hyvinvoinnista, ei kannata odotella sitä, että olo on niin kauhea, ettet edes pääse sängystä ylös. Mielenterveyden(kin) ongelmiin on tehokkainta puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Juttele huolistasi luotettavan läheisen kanssa ja hanki ammattiapua, jos vähänkin tuntuu siltä. Toisten auttaminen puolestaan edistää myös auttajan hyvinvointia - ja apu voi tarkoittaa hyvinkin pieniä ja konkreettisia asioita. 


6. Kysy, mitä kuuluu tai miten kaverisi voi. Pidä kuitenkin huoli omista rajoista, älä siis ryhdy ystäväsi tai sukulaisesi terapeutiksi (koskee myös mielenterveysalan ammattilaisia), vaan tue häntä ammattiavun hakemisessa, jos sellainen on tarpeen.

7. Lopuksi muutama täsmävinkki oman mielen hyvinvoinnin tukemiseen: nuku, syö hyvin, liiku, mene metsään, lue, kirjoita, tee taidetta, harrasta kulttuuria, hiljenny, naura (ja itke, kun siltä tuntuu) ja vaali yhteyttä läheisiin ihmisiin.

Mikä sinun mielenterveyttäsi tukee parhaiten?