Huumorilla on paikkansa myös töissä

Jokainen varmasti tietää, että hauskanpito ja nauru tekevät hyvää. Lukuisten tutkimusten mukaan ne esimerkiksi vähentävät stressiä, helpottavat masennuksen ja ahdistuksen oireita, lisäävät tyytyväisyyttä elämään sekä lähentävät ihmissuhteita. Kaiken tämän lisäksi huumori myös kohentaa fyysistä terveyttä esimerkiksi vahvistamalla keuhkoja, sydäntä ja vastustuskykyä sekä madaltamalla kipukynnystä. Usein huumori liitetään ennen kaikkea vapaa-aikaan, vaikka sitä viljellään paljon myös työpaikoilla - ja hyvä niin, sillä huumori työn lomassa lisää paitsi työntekijöiden hyvinvointia ja yhteishenkeä, myös esimerkiksi tehokkuutta ja luovuutta.

Huumorintaju on yksi pidetyimmistä ja kaivatuimmista ominaisuuksista toisissa ihmisissä - tämän tietää taatusti myös jokainen, joka on koskaan lukenut yhtäkään nettideittiprofiilia. Jokaisella meistä on kuitenkin omat käsityksemme siitä, mitä hyvä huumorintaju pitää sisällään. Myös tutkimuksissa huumoria ja huumorintajua on käsitteellistetty monella tavalla, eikä tutkijoiden keskuudessa taida vieläkään olla täyttä yhteisymmärrystä siitä, mistä huumorissa tarkalleen ottaen on kyse. Siitä ollaan kuitenkin yhtä mieltä, että huumori liittyy ennen kaikkea ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Yhdessä tulee naurettua paljon helpommin kuin yksin. Huumorintajun puolestaan ajatellaan koostuvan esimerkiksi leikkisyydestä, tilanteiden hauskuuden ja absurdiuden tunnistamisesta, huumorin arvostamisesta sekä kyvystä käyttää huumoria vaikeista tilanteista ja tunteista selviytymiseen.

Huumori voi olla esimerkiksi stressiltä ja ikäviltä tunteilta suojaava selviytymismekanismi tai keino parantaa sosiaalista vuorovaikutusta. Toisaalta on myös kielteisiä huumorin tyyppejä: huumori voi olla aggressiivista, vähättelevää, vahingoniloista tai nöyryyttävää, jolloin sillä ei tietenkään ole myönteisiä vaikutuksia varsinkaan siihen ihmiseen, johon se kohdistuu. Tutkimustulokset huumorin myönteisistä vaikutuksista liittyvätkin yleensä nimenomaan kahteen ensimmäisenä mainittuun huumorin tyyppiin, huumoriin selviytymiskeinona tai sosiaalisena liimana (ja usein huumori toki on samaan aikaan molempia).

Miksi sitten myönteistä huumoria kannattaisi viljellä paitsi vapaalla, myös työpaikalla? 

• Se tarjoaa keinon käsitellä stressaavia tilanteita rakentavasti sekä purkaa tunteita myönteisellä tavalla. Tämä ehkäisee kuormittumisen kasaantumista ja siten myös työuupumusta. Huumori voi auttaa meitä tulkitsemaan haastavia tilanteita positiivisemmalla tavalla sekä suojaa stressin kielteisiltä vaikutuksilta terveyteen.

• Huumori tuo ihmiset lähemmäs toisiaan ja rakentaa työporukan yhteishenkeä. Hyvät ihmissuhteet työpaikalla ovat tietysti edelleen yhteydessä monenlaiseen hyvään: tehokkaaseen tiimityöskentelyyn, toisten auttamiseen, luottamukseen, luovuuteen, sekä tietenkin myönteisiin tunteisiin ja sosiaaliseen tukeen. Vaikka työ itsessään olisi välillä tylsää tai rankkaa, hyvä meininki työyhteisössä voi lisätä työssä viihtymistä ja työn mielekkyyttä.

• Huumori voi myös parantaa työn laatua: se saattaa esimerkiksi edistää suoriutumista kuormittavissa tilanteissa, lisätä avoimuutta palautteelle, motivoida ihmisiä "venymään vähän pitemmälle" ja lisätä luovuutta erityisesti tiimityössä. 

• Johtajan huumorintajulla on todettu olevan alaisiin samantyyppisiä vaikutuksia kuin alaisten omalla huumorilla: johtajan huumorintaju esimerkiksi lisää alaisten työtyytyväisyyttä ja sitoutumista työhön sekä pienentää sosiaalista etäisyyttä johtajien ja alaisten välillä. 

• Parhaimmillaan huumori saa aikaan "myönteisiä spiraaleja": se lisää positiivisia tunteita, jotka puolestaan vahvistavat yhteenkuuluvuutta, lisäävät luovuutta ja avoimuutta uusille ideoille, mikä johtaa onnistumisiin, jotka jälleen saavat aikaan lisää myönteisiä tunteita. 

Toisaalta huumori on haastava eikä suinkaan vaaraton laji: sillä voi tahattomastikin loukata toista. Varsinkin uusien ihmisten kanssa sekä työpaikalla (jossa on yleensä koolla varsin erilaisia persoonia, jotka myös edustavat erilaisia taustoja ja arvomaailmoja) sitä kannattaa käyttää harkitusti. Kokeilla kuitenkin kannattaa, sillä se voi tehdä kaikkien työpäivästä mukavamman :)

Millaista huumoria teillä töissä harrastetaan?

Lähteitä:

Lang, J. C., & Lee, C. H. (2010). Workplace humor and organizational creativity. The International Journal of Human Resource Management.
Mesmer-Magnus, J., Glew, D. J., & Viswesvaran, C. (2012). A meta-analysis of positive humor in the workplace. Journal of Managerial Psychology.
Michel, J. W., Tews, M. J., & Allen, D. G. (2018). Fun in the workplace: A review and expanded theoretical perspective. Human Resource Management Review.

Leikki tekee hyvää myös aikuiselle

Milloin viimeksi leikit - itseksesi, lapsen, toisten aikuisten tai lemmikkisi kanssa? Milloin viimeksi altistit itsesi tylsyydelle? Milloin teit jotain vain ja ainoastaan siksi, että se on mukavaa?

Nykyisin puhutaan paljon tavoitteiden ja itsensä johtamisen tärkeydestä niin "menestymisen" (miten sen nyt kukakin määrittelee) kuin hyvinvoinninkin kannalta. Tutkimuksista tiedetäänkin, että sopivan kokoisten mutta riittävän haastavien tavoitteiden asettaminen ja niitä kohti pyrkiminen ovat yhteydessä sekä parempaan hyvinvointiin että suoriutumiseen monella elämänalueella. Itsensä johtamisen taidoista puhutaan paljon erityisesti työelämän kontekstissa, ja luonnollisesti niitä tarvitaan myös esimerkiksi hyvinvointia tukevien rutiinien ylläpitämisessä. Olen kuitenkin viime aikoina miettinyt paljon sitä, miten tärkeää olisi mahduttaa elämään myös spontaania ilottelua, leikkiä ja luovuutta. Uskon, että jokainen meistä tarvitsee paitsi tavoitteita ja unelmia, myös tilaa tylsyydelle ja kevyelle pöljäilylle. Itse saan arkisen leikkiannokseni erityisesti kuvataide- ja teatteriharrastuksista, mutta oikeastaan leikki voi olla ihan mitä tahansa - kysehän on ennen kaikkea avoimesta, uteliaasta ja kokeilunhaluisesta suhtautumistavasta.

Mihin tarvitsemme tylsyyttä?

Tylsyyttä pidetään usein ikävä kokemuksena, ja se on tutkimuksissa yhdistetty myös esimerkiksi liialliseen päihteidenkäyttöön ja ylensyömiseen. Ajoittainen tylsyys voi kuitenkin olla meille myös hyväksi: se voi johtaa pohdiskeluun ja haaveiluun, jotka puolestaan lisäävät luovuutta ja ideointikykyä. Mielikuvitusta ja luovaa ajattelua tukee aivojen "joutokäyntiverkosto" (engl. default mode network; mainio suomennos Minna Huotilaisen kirjasta Aivot työssä), joka käynnistyy silloin, kun mieli ei ole tavoitehakuisessa, keskittyneessä tilassa vaan on vapaa vaeltelemaan. Luovuuteen tarvitaan ripaus joutilaisuutta ja ajatusten harhailua - joskin toki myös tavoitteellista tekemistä, jotta ideat realisoituvat käytäntöön. Nykypäivänä tylsyyttä on älylaitteiden ansiosta helppo paeta, mutta joskus kannattaa kokeilla, millaisia ajatuksia ja ideoita omasta päästä putkahtaa, kun on edes hetken tekemättä mitään.

Miksi leikkiminen kannattaa?

Lasten leikki on oivallinen esimerkki sisäisesti motivoituneesta tekemisestä: he leikkivät yksinkertaisesti siksi, että se on kivaa. Helppouden ja hauskuuden ohella leikkiminen on kuitenkin myös erittäin tärkeää lapsen kognitiivisen, emotionaalisen, sosiaalisen ja motorisen kehityksen kannalta. Lähes kaikki lapset piirtävät, tanssivat, laulavat ja tarinoivat, mutta harmillisesti valtaosa lopettaa ainakin suurimman osan tällaisista aktiviteeteista jossain vaiheessa aikuiseksi kasvamista. Jos leikki kerran tekee lapsille niin hyvää, miksei se voisi toimia aikuisillakin?

Meillä aikuisilla on usein tapana keskittyä ennen kaikkea siihen, mitä hyötyä jostain tekemisestä on - tai miten se edistää vaikkapa arvojemme tai tavoitteidemme toteutumista. Tässä ei tietenkään ole mitään väärää: harva haluaa esimerkiksi töissä käyttää aikaa turhaan nysväämiseen, josta ei ole hyötyä kenellekään. Touhuttuamme koko pitkän päivän kaikkea hyödyllistä saatamme sitten illalla lösähtää sohvalle telkkaria tai Netflixiä katsomaan - ehkä siksi, että se on kivaa, tai ehkä siksi, ettemme jaksa muutakaan.

Joskus pelkän rentoutumisen sijaan olisi kuitenkin hyvä leikkiä eli tehdä mukavia asioita tasan siksi, että ne ovat kiehtovia, inspiroivia tai ihan vaan kokeilemisen arvoisia. Aikuisten leikki voi olla esimerkiksi pelaamista, eläinten tai lasten kanssa touhuamista, käsitöiden tai taiteen tekemistä, tanssimista, teatteria, metsässä seikkailua, musisointia - mitä ikinä keksitkään! Kokeilevan ja leikillisen asenteen voi ottaa myös arkisiin askareisiin, kuten vaikkapa uusien reseptien kokeiluun tai liikuntaharrastuksiin.

Sen lisäksi, että leikkiminen on itsessään palkitsevaa, se myös tukee hyvinvointiamme monella tavalla. Yhdessä ilottelu ja nauraminen lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja siis tukevat hyviä ihmissuhteita. Lisäksi leikkiminen rentouttaa ja auttaa palautumaan stressistä - ja toisaalta taas esimerkiksi erilaiset pelit tai lukeminen haastavat aivoja ja opettavat meille uutta. Leikkiminen voi lisätä energisyyden ja elinvoimaisuuden kokemuksia sekä parhaimmillaan myös sitä paljon puhuttua "tekemisen meininkiä" töissä.

Parhaimmillaan aikuisten leikki on myös voimaannuttavaa ja terapeuttista. Hulluttelu ja vaikkapa taiteen tekeminen muistuttavat siitä, ettei kaiken elämässä tarvitse olla niin vakavaa. Lisäksi myös omia huonoja puolia, ikäviä kokemuksia ja ahdistuksen aiheita voi käsitellä luovasti leikin ja huumorin varjolla. Tällainen leikki tosin ei välttämättä ole pelkästään mukavaa vaan myös ajoittain hyvinkin haastavaa. Esimerkiksi itse koen jatkuvasti teatteriharrastuksen parissa nolouden ja riittämättömyyden tunteita, mutta toisaalta harrastus on tehnyt todella hyvää itsetuntemukselleni, esiintymistaidoilleni ja ennen kaikkea heittäytymis- ja leikittelykyvylle, jota vaikkapa työarjessa pääsee harvoin yhtä suoraan treenaamaan.

Miten sinä leikit?

Kuvat: Unsplash