Huumorilla on paikkansa myös töissä

Jokainen varmasti tietää, että hauskanpito ja nauru tekevät hyvää. Lukuisten tutkimusten mukaan ne esimerkiksi vähentävät stressiä, helpottavat masennuksen ja ahdistuksen oireita, lisäävät tyytyväisyyttä elämään sekä lähentävät ihmissuhteita. Kaiken tämän lisäksi huumori myös kohentaa fyysistä terveyttä esimerkiksi vahvistamalla keuhkoja, sydäntä ja vastustuskykyä sekä madaltamalla kipukynnystä. Usein huumori liitetään ennen kaikkea vapaa-aikaan, vaikka sitä viljellään paljon myös työpaikoilla - ja hyvä niin, sillä huumori työn lomassa lisää paitsi työntekijöiden hyvinvointia ja yhteishenkeä, myös esimerkiksi tehokkuutta ja luovuutta.

Huumorintaju on yksi pidetyimmistä ja kaivatuimmista ominaisuuksista toisissa ihmisissä - tämän tietää taatusti myös jokainen, joka on koskaan lukenut yhtäkään nettideittiprofiilia. Jokaisella meistä on kuitenkin omat käsityksemme siitä, mitä hyvä huumorintaju pitää sisällään. Myös tutkimuksissa huumoria ja huumorintajua on käsitteellistetty monella tavalla, eikä tutkijoiden keskuudessa taida vieläkään olla täyttä yhteisymmärrystä siitä, mistä huumorissa tarkalleen ottaen on kyse. Siitä ollaan kuitenkin yhtä mieltä, että huumori liittyy ennen kaikkea ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Yhdessä tulee naurettua paljon helpommin kuin yksin. Huumorintajun puolestaan ajatellaan koostuvan esimerkiksi leikkisyydestä, tilanteiden hauskuuden ja absurdiuden tunnistamisesta, huumorin arvostamisesta sekä kyvystä käyttää huumoria vaikeista tilanteista ja tunteista selviytymiseen.

Huumori voi olla esimerkiksi stressiltä ja ikäviltä tunteilta suojaava selviytymismekanismi tai keino parantaa sosiaalista vuorovaikutusta. Toisaalta on myös kielteisiä huumorin tyyppejä: huumori voi olla aggressiivista, vähättelevää, vahingoniloista tai nöyryyttävää, jolloin sillä ei tietenkään ole myönteisiä vaikutuksia varsinkaan siihen ihmiseen, johon se kohdistuu. Tutkimustulokset huumorin myönteisistä vaikutuksista liittyvätkin yleensä nimenomaan kahteen ensimmäisenä mainittuun huumorin tyyppiin, huumoriin selviytymiskeinona tai sosiaalisena liimana (ja usein huumori toki on samaan aikaan molempia).

Miksi sitten myönteistä huumoria kannattaisi viljellä paitsi vapaalla, myös työpaikalla? 

• Se tarjoaa keinon käsitellä stressaavia tilanteita rakentavasti sekä purkaa tunteita myönteisellä tavalla. Tämä ehkäisee kuormittumisen kasaantumista ja siten myös työuupumusta. Huumori voi auttaa meitä tulkitsemaan haastavia tilanteita positiivisemmalla tavalla sekä suojaa stressin kielteisiltä vaikutuksilta terveyteen.

• Huumori tuo ihmiset lähemmäs toisiaan ja rakentaa työporukan yhteishenkeä. Hyvät ihmissuhteet työpaikalla ovat tietysti edelleen yhteydessä monenlaiseen hyvään: tehokkaaseen tiimityöskentelyyn, toisten auttamiseen, luottamukseen, luovuuteen, sekä tietenkin myönteisiin tunteisiin ja sosiaaliseen tukeen. Vaikka työ itsessään olisi välillä tylsää tai rankkaa, hyvä meininki työyhteisössä voi lisätä työssä viihtymistä ja työn mielekkyyttä.

• Huumori voi myös parantaa työn laatua: se saattaa esimerkiksi edistää suoriutumista kuormittavissa tilanteissa, lisätä avoimuutta palautteelle, motivoida ihmisiä "venymään vähän pitemmälle" ja lisätä luovuutta erityisesti tiimityössä. 

• Johtajan huumorintajulla on todettu olevan alaisiin samantyyppisiä vaikutuksia kuin alaisten omalla huumorilla: johtajan huumorintaju esimerkiksi lisää alaisten työtyytyväisyyttä ja sitoutumista työhön sekä pienentää sosiaalista etäisyyttä johtajien ja alaisten välillä. 

• Parhaimmillaan huumori saa aikaan "myönteisiä spiraaleja": se lisää positiivisia tunteita, jotka puolestaan vahvistavat yhteenkuuluvuutta, lisäävät luovuutta ja avoimuutta uusille ideoille, mikä johtaa onnistumisiin, jotka jälleen saavat aikaan lisää myönteisiä tunteita. 

Toisaalta huumori on haastava eikä suinkaan vaaraton laji: sillä voi tahattomastikin loukata toista. Varsinkin uusien ihmisten kanssa sekä työpaikalla (jossa on yleensä koolla varsin erilaisia persoonia, jotka myös edustavat erilaisia taustoja ja arvomaailmoja) sitä kannattaa käyttää harkitusti. Kokeilla kuitenkin kannattaa, sillä se voi tehdä kaikkien työpäivästä mukavamman :)

Millaista huumoria teillä töissä harrastetaan?

Lähteitä:

Lang, J. C., & Lee, C. H. (2010). Workplace humor and organizational creativity. The International Journal of Human Resource Management.
Mesmer-Magnus, J., Glew, D. J., & Viswesvaran, C. (2012). A meta-analysis of positive humor in the workplace. Journal of Managerial Psychology.
Michel, J. W., Tews, M. J., & Allen, D. G. (2018). Fun in the workplace: A review and expanded theoretical perspective. Human Resource Management Review.