torstai 18. lokakuuta 2018

Miten liikunta vahvistaa aivoja?

Lukaisin jokin aika sitten Anders Hansenin mainion kirjan nimeltä Aivovoimaa - Näin vahvistat  aivojasi liikunnalla (Atena, 2017). Hansen on ruotsalainen psykiatri, jolta on tämän kirjan lisäksi suomennettu myös hyvä yleistajuinen tietokirja adhd:n myönteisistä puolista (siitä mahdollisesti lisää myöhemmin). Aivovoimaa on helppolukuinen ja kiinnostava tutkimustietoon pohjautuva kirja, josta ainakin itse opin paljon uutta liikunnan myönteisistä vaikutuksista. Ja ennen kaikkea kirja toimi tehokkaana motivaattorina liikkumiselle - niin moninaisia liikkumisen terveyshyödyt nimittäin ovat myös aivojen ja mielen toiminnan näkökulmasta! Kirjassa selitetään ilahduttavan perusteellisesti, millaisia mekanismeja näiden vaikutusten taustalla näyttäisi olevan. Lisäksi joka luvun päätteeksi on listattu käytännön suosituksia siihen, miten liikunnalla voisi parhaiten vahvistaa mitäkin kognitiivisen toiminnan tai mielen hyvinvoinnin osa-aluetta.




Mihin kaikkeen liikunta sitten kehon terveyden ja kunnon ohella vaikuttaa? Kirjan mukaan esimerkiksi seuraaviin:

Liikunta auttaa rauhoittamaan stressiä, ja hyväkuntoinen keho käsittelee stressiä paremmin. Itse asiassa Hansenin mukaan kuntoliikunta, eli esimerkiksi juoksu tai pyöräily, saattaa olla jopa kaikista tehokkain keino hoitaa stressiä ja ahdistusta - tehokkaampi siis kuin tietoinen rentoutuminen, jooga tai vaikkapa mindfulness! Toki reippaan liikunnan ja rentoutumisen yhdistelmä lienee kaikista toimivin, mutta tutkimusten mukaan nimenomaan sykettä nostavan liikunnan harrastaminen on omiaan hillitsemään stressiä. Toisaalta täytyy mainita, että kovin hurjasti sykettä nostattava treeni voi olla turhan haastavaa niille, joilla on paniikkitaipumusta, sillä toisinaan tällainen harjoittelu voi siihen tottumattomalla laukaista ahdistuskohtauksen. Kannattaa siis aloitella rauhassa, mikä ehkäisee myös fyysisiä vaivoja, joita liikuntaan voi liittyä. 

Liike on luonnollinen lääke keskittymisvaikeuksiin - niin tarkkaavaisuushäiriöistä kärsiville kuin terveillekin ihmisille, jotka toisinaan kärsivät keskittymisvaikeuksista. Fyysinen aktiivisuus nostaa välittäjäaine dopamiinin tasoa aivoissa heti liikunnan jälkeen, mikä tukee keskittymistä vähän samaan tyyliin kuin adhd-lääkkeet. Kirjassa suositellaan harrastamaan liikuntaa heti aamusta ennen päivän keskittymistä vaativia koitoksia, ja jälleen kerran sykettä kohottava kuntoliikunta näyttäisi toimivan parhaiten.

Liikkuminen auttaa alakuloon terveillä ihmisillä ja on lisäksi mainio tuki masennuksen hoidossa - eikä sillä ole (mahdollisia tapaturmia lukuunottamatta) sivuvaikutuksia! Liikunta ei tosin ihan aina kohota mielialaa välittömästi, vaan usein suurimmat muutokset näkyvät vasta sitten, kun sitä on jo harrastettu säännöllisesti jonkin aikaa. 

Kuntoliikunta vaikuttaisi myös edistävän luovuutta, ennen kaikkea ideointikykyä. Monelle saattaakin olla tuttua, että kun ajatus jumittaa, pieni kävely- tai juoksupyrähdys voi auttaa näkemään ongelmat uudessa valossa. 

Liikunta parantaa muistia - sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Säännöllinen liikunta auttaa ehkäisemään sekä muistisairauksia että muistin normaalia huonontumista iän myötä. Tutkimusten mukaan kuntoliikunnan ja voimaharjoittelun yhdistäminen vaikuttaisi olevan tehokkainta muistin edistämisessä. 

Miten siis olisi hyvä liikkua päästäkseen hyötymään liikunnan myönteisistä vaikutuksista aivoihin ja mielen hyvinvointiin? Ainakin säännöllisyys ja pitkäjänteisyys vaikuttaisivat olevan tärkeitä. Aivot todellakin muovautuvat vielä aikuisenakin sen perusteella, mihin niitä käytetään, mutta aivojen "uuden arkkitehtuurin" rakentaminen myös vie aikaa ja vaatii toistoja. Vaikka tässäkin kirjassa suositellaan vähintään puolisen tuntia kestäviä liikuntahetkiä, aivot laskevat jokaisen askeleen - muutaman minuutinkaan liikunta ei mene hukkaan vaan on aina plussaa terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi sykettä nostattava kuntoliikunta vaikuttaisi olevan voimaharjoittelua hyödyllisempää mielen hyvinvoinnin kannalta - tosin jos kokonaisvaltaista kehon ja mielen hyvinvointia mietitään, uskoisin, että molempi parempi!


Miten te mieluiten liikutte?

2 kommenttia:

  1. Mielen ja kehon yhteys on mielenkiintoinen, sen vahvuus yllättää. Itse tykkään liikkua metsissä kävellen, ihana metsien rauha seuraa kotiin asti. Jooga on myös oma laji, kasvattaa voimaa ja hyvällä tuurilla pinnaakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä! Itsekin pidän kovasti luonnossa liikkumisesta ja joogasta, myös tanssiminen on ihan mahtavaa liikuntaa, joka vaikuttaa ainakin mulla saman tien myös mieleen positiivisesti :)

      Poista