keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Kohti stressitöntä kesälomaa

Kesälomakausi on täällä, mikä on totta kai iloinen asia - mutta toisaalta lomalle lähtö ja itse lomailu saattavat myös aiheuttaa stressiä. Työt saattavat kasaantua viimeisille viikoille ennen lomaa, tai sitten keskeneräiset hommat jäävät vaivaamaan mieltä loman ajaksi. Ehkä myös lomasuunnitelmat aiheuttavat päänvaivaa, kun pitäisi ehtiä niin suvun kesäjuhliin, festareille ja ulkomaanmatkalle kuin riippumattoon laiskottelemaan.

Parhaimmillaan pitkä tai lyhyempikin kesäloma on kuitenkin loistava mahdollisuus paitsi palautua työkuormituksesta, myös ja ennen kaikkea käyttää aikaa juuri niihin asioihin, joista eniten nauttii, ja hankkia kivoja kokemuksia, joita sitten muistella talven pimeydessä. Viime aikoina mediassa on pyörinyt juttuja siitä, miten lomailun ytimessä on nimenomaan työstä palautuminen, mutta mielestäni tämä on melko kapea näkökulma: eihän ihminen ole (toivon mukaan ainakaan) pelkkä työn orja vaan olento, jolla yleensä on monenlaisia tarpeita ja tavoitteita myös työn ulkopuolella. Ehkäpä voisi ajatella, että lomat ovat tärkeitä nimenomaan työn ja muun elämän välisen tasapainon ylläpidossa: lomallahan voi parhaimmillaan päästä paitsi rentoutumaan ja viettämään aikaa itselle tärkeiden ihmisten kanssa, myös toteuttamaan itsestään sellaisia puolia, jotka työssä tai muussa arjessa eivät pääse esille.

Loman ei siis suinkaan tarvitse eikä ehkä kannatakaan olla pelkkää lepäilyä - useinhan myös työstä irrottautuu kaikista parhaiten, kun tekee jotain täysin tavallisesta arjesta poikkeavaa. Tutkimusten mukaan loman ensimmäinen viikko kuluu monella työkuormituksesta palautumiseen, minkä jälkeen mukavat lomapuuhat alkavat kerryttää uutta energiaa. Pitkällä lomalla ehkä irrottautuu arjesta tehokkaammin, varsinkin matkustellessa, mutta rennosta ja virkistyneestä lomafiiliksestä voi toki päästä nauttimaan myös lyhyemmän loman aikana.



Niin nurinkurista kuin onkin jaella vinkkejä "tehokkaaseen" lomailuun, aion nyt jakaa muutaman idean siitä, miten tulevalle kesälomalle voisi laskeutua mahdollisimman stressittömästi ja nauttia lomasta täysillä.

Ota aikaa lomalle valmistautumiseen. Jos työsi sen vain mahdollistaa, varaa kalenteriisi väljyyttä viimeisille päiville ennen lomaa, jotta ehdit saada keskeneräiset hommat valmiiksi ja tehdä töihin paluusta loman jälkeen helpompaa. Parhaimmillaan saatat välttää stressaamisen siitä, mitä kaikkea ennen lomaa täytyisi vielä ehtiä, eivätkä loman jälkeiset työtehtävät ala vielä ahdistaa. Jos löysäily ei onnistu, voit esimerkiksi listata selkeästi ylös, mitä ennen lomaa on ehdittävä, ja mikä taas voi odottaa myöhempiä aikoja. Viimeisenä työpäivänä ennen lomaa voit myös kirjoittaa to do -listan töihin paluuta varten. Kun keskeneräisten projektien pariin palaaminen on tehty mahdollisimman vaivattomaksi, niitä on helpompi olla vatvomatta loman aikana. Muistathan myös varmistaa, että kollegat ja yhteistyökumppanit tietävät, milloin lomailet ja milloin olet taas tavoitettavissa.

Älä suunnittele liikaa, vaan varaa lomalle myös aidosti vapaata aikaa. Niin mukavia kuin reissaaminen, kesäjuhlat ja tapahtumat ovatkin, täyteen ahdettu aikataulu on omiaan luomaan lomastressiä. Ainakin teoriassa lomalla voi kerrankin päästä nauttimaan tyhjän kalenterin suomasta vapauden tunteesta, joten kannattaa varata lomalle edes muutama "tyhjä päivä", mikä antaa tilaa spontaaniudelle. Tutkimusten mukaan autonomian eli itsenäisyyden tunne on keskeinen kokemus hyvinvoinnin ja myös työstä palautumisen kannalta.  Pidä siis huoli siitä, että sinulle jää lomalla sellaista aikaa, jonka käyttämisestä saat aivan itse  päättää.



Pidä avoin mieli matkassa mukana! Lomalle ja matkoille ladataan usein korkeita odotuksia, mikä voi saada aikaan kireyttä, stressiä ja riitoja. Oma kokemukseni on, että joskus esimerkiksi mieleenpainuvimmat matkakokemukset ovat sellaisia, joita ei ole edes osannut etukäteen odottaa. Pidä siis aistisi ja mielesi avoinna, sillä vaikka tietyt odotukset eivät toteutuisikaan, saatat silti saada ihan toisenlaisia unohtumattomia kokemuksia. Tunnista, mihin voit vaikuttaa ja mihin et: kannattaako esimerkiksi säästä hössöttämiseen käyttää kovin paljon energiaa,  kun siihen ei kuitenkaan voi vaikuttaa? Varsinkin Suomen epävarmassa kesässä kannattaa olla varasuunnitelmia myös sateisten ja viileämpien päivien varalle.

Tuo ripaus lomaa myös arkeen - se paitsi edistää lomamoodille vaihtamista, myös auttaa palautumaan työstä ja nauttimaan arjesta lomaltapaluun jälkeen. Voisitko tehdä tavallisena arki-iltana (tai jopa -aamuna) jotain sellaista, minkä mielikuvissasi liität nimenomaan lomailuun? Tutkimusten mukaan lomien myönteiset vaikutukset hyvinvointiin haihtuvat melko nopeasti loman kestosta riippumatta, joten hyvinvoinnin kannalta säännöllinen palautuminen vaikuttaa olevan lomia tärkeämpää.



Haasta itseäsi ja altistu uudelle! Tutkimusten mukaan hyvinvointia ja palautumista edistävät rentoutumisen ja työstä irrottautumisen lisäksi myös uuden oppiminen ja hyvällä tavalla haasteellisten asioiden tekeminen. Esimerkiksi matkustellessa on todella vaivatonta altistua uudelle ja laajentaa omaa maailmankuvaa, mutta varmasti uutta ja kiinnostavaa nähtävää ja koettavaa löytyy myös ihan kotikulmilta - ja toki itseään voi haastaa vaikkapa lukemalla ajatuksia herättäviä kirjoja tai kokeilemalla uutta harrastusta.

Ja viimeisempänä muttei vähäisimpänä eräs itsestäänselvyys: vietä aikaa kesäisessä luonnossa - kunhan muistat vaan varustautua sään (ja itikkamäärän) mukaisesti, se todennäköisesti virkistää erittäin tehokkaasti. 

Ihanaa juhannusta ja mukavaa kesälomaa kaikille lomailijoille!

P.S. Tämän postaukset kuvat ovat viimeviikkoiselta työmatkaltani Groningenista Hollannista. Vaikka kyseessä ei ollut lomareissu, ainakin uudelle altistumista ja mukavia kokemuksia riitti joka tapauksessa :) 

lauantai 2. kesäkuuta 2018

Antiikin filosofia ja hyvä elämä

Viime vuosina self help -kirjallisuus ja monenlainen hyvään elämään liittyvä keskustelu ovat olleet valtavia trendejä. Suosituimmat hyvinvointiaiheiset kirjat keikkuvat jatkuvasti myydyimpien ja kirjastosta varatuimpien teosten listoilla, ja tunnelukot, erityisherkkyys ja muut näistä opuksista tutut käsitteet kuuluvat jo monen sanavarastoon. Hyvä elämä siis kiinnostaa, ja hyvä niin - lähtökohtaisesti itsetutkiskelu, itsensä kehittäminen ja elämän mielekkyyden pohdiskelu ovat totta kai hienoja juttuja. Tekee kuitenkin mieli muistuttaa, että hyvän elämän pohdiskelu on kaikkea muuta kuin uusi trendi. Se ei myöskään ole "oman" tieteenalani psykologian yksinoikeus, vaikka juuri psykologian yleistajuistaminen onkin (hyvän) self helpin ytimessä. Itse asiassa hyvästä elämästä on vaikea saada otetta pelkästään psykologisin käsittein - ja siksi suosittelenkin lämpimästi tutustumaan myös filosofiaan.

Filosofia jo pelkkänä sanana tuntuu herättävän ihmisissä aika vastakkaisia mielikuvia: joitakin mielestään henkevään pohdiskeluun taipuvaisia se luonnollisesti kiinnostaa, mutta aika monella tuntuu olevan mielessään käsitys filosofiasta teoreettisena pohdiskeluna, joka on valovuosien päässä tavallisesta arjesta. Lukion filosofian tunneilta ehkä muistetaan (joidenkin mielestä kuivia mutta taatusti melko abstrakteja) keskusteluja Platonin luolavertauksesta, Kantin kategorisesta imperatiivista ja siitä, kuuluuko kaatuvasta puusta ääntä, jos sitä ei kuule kukaan.


Kaikkea tätä filosofia totta kai on, mutta se on myös paljon muuta. Alun perinhän filosofiaa pidetään kaikkien tieteiden äitinä, rationaalisen ja usein myös empiirisen ihmettelyn lähtökohtana. Nykypäivänä filosofia voidaan karkeasti jakaa teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan. Teoreettisen filosofian tehtävänä on tutkia olemassaoloa ja tietoa koskevia kysymyksiä, ja se sulkee sisäänsä esimerkiksi sellaisia kiehtovia lähestymistapoja kuin filosofisen logiikan, tieteenfilosofian ja olemisen olemusta pohdiskelevan metafysiikan. Käytännöllisessä filosofiassa puolestaan katse suunnataan ihmiseen ja yhteiskuntaan. Toki myös "käytännöllinen" filosofia nousee aika ajoin hyvinkin teoreettisiin sfääreihin, joten en sinänsä ihmettele, että niin moni pitää filosofiaa vaikeasti lähestyttävänä abstraktina pohdiskeluna, joka ei tarjoa mitään tavallisen ihmisen arkeen.

Länsimaisen filosofian alkulähteillä Kreikassa ja Roomassa ihmisen hyvä elämä oli kuitenkin yksi filosofien keskeisimmistä kiinnostuksenkohteista - eikä kiinnostus useinkaan rajoittunut pelkkään teoretisointiin, vaan monet filosofit opettivat ajatustensa mukaista elämänfilosofiaa ja kannustivat sen toteuttamiseen todellisessa elämässä. Nämä antiikin ajatukset hyvästä elämästä voivat mielestäni tarjota myös meille nykyihmisille paljon - ja itse asiassa monien antiikin filosofien kirjoituksista löytää yllättävä moderneja aineksia ja monia samoja ideoita, joista nykyäänkin hyvinvoinnin yhteydessä puhutaan.



Self help -kirjallisuudessa ja hyvinvointipuheessa keskeinen käsite on tietysti onnellisuus. Hyvä elämä on kuitenkin myös psykologisen tutkimustiedon mukaan laajempi ilmiö kuin pelkkä onnellisuuden tunne - ja itse asiassa innokas onnellisuuden ja tyytyväisyyden tavoittelu voi joskus kääntyä itseään vastaan. Antiikin filosofiassa hyvä elämä, eudaimonia, kukoistus tai hyveellisen, ihmisen olemuksen mukaisen elämän toteuttaminen, erosi myöskin jossain määrin siitä, miten nykyisin yleensä miellämme onnellisuuden. Onneksi tosin nykypäivänäkin puhutaan enenevissä määrin myös niin sanotusta eudaimonisesta hyvinvoinnista, joka - erotuksena hedoniselle onnellisuudelle - viittaa itsensä toteuttamiseen ja mielekkääseen, omien arvojen mukaiseen elämään. Pelkkä nautinnon ja muiden myönteisten tunteiden maksimointi harvemmin johtaa kestävällä pohjalla olevaan hyvään elämään.

Antiikin kreikkalaisessa kulttuurissa ja filosofiassa suosittu lähestymistapa hyvään elämään oli hyve-etiikka: ajatus siitä, että hyveiden, ihmisten myönteisten ominaisuuksien ja vahvuuksien kehittäminen on avain hyvään ja moraaliseen elämään. Muun muassa useimmille ehkäpä tutut superklassikot Platon ja Aristoteles puhuivat ja kirjoittivat paljon nimenomaan hyveiden tavoittelun ohjaamasta elämästä. Esimerkiksi Aristoteleen mukaan ihmisen tekojen tulisi tehdä hänet paremmaksi ja rakentaa hänelle parempaa luonnetta, ja näin mahdollistuu myös hyvä, onnellinen elämä, joka on "lopullinen hyvä", mihin inhimillinen toiminta tähtää. Hyveet eivät ole synnynnäisiä persoonallisuudenpiirteitä, vaan niiden kehittäminen vaatii jatkuvaa harjoittelemista. Antiikin klassisia hyveitä, joihin viitataan lukuisissa eri lähteissä, olivat käytännöllinen viisaus, kohtuullisuus, oikeamielisyys ja rohkeus - mielestäni ihan tavoittelemisen arvoisia ominaisuuksia ja toimintatapoja nykypäivänäin!



Luen muuten parhaillaan kiinnostavaa kirjaa stoalaisuudesta, joka oli antiikin Kreikassa ja Roomassa vaikuttanut kiehtova filosofinen suuntaus. Stoalaisuus yhdistetään usein järkkymättömään mielenrauhaan, ihmiseen joka ei hätkähdä mistään mutta ei myöskään näytä iloaan kovin räiskyvästi. Mielenrauhan - ja jo muutamaan kertaan mainitun hyvän elämän - tavoittelu oli toki stoalaisille keskeistä, mutta varsinaisesta tunteiden tukahduttamisesta ja kylmään tunteettomuuteen pyrkimisestä ei oikeastaan ollut kyse. Stoalaisuuden oppeihin hyvästä elämästä saatan palata lähiaikoina ihan omassa tekstissään, joten jos aihe kiinnostaa, pysyhän kuulolla!

Tämän rönsyilevän tekstin tarkoitus ei suinkaan ollut tarjota kattavaa katsausta siitä, mitä antiikin filosofiassa hyvästä elämästä ajateltiin. Haluaisin kuitenkin lämpimästi suositella kaikkia hyvästä elämästä ja onnellisuudesta kiinnostuneita tutustumaan modernin self helpin ja populaaripsykologian lisäksi myös filosofiaan, sillä se tarjoaa paljon arvokkaita näkökulmia aiheeseen sekä parhaimmillaan myös aineksia omaan ajattelutapaan ja elämänfilosofiaan. Itse kirjoitan länsimaisesta filosofiasta, josta tiedän huomattavasti enemmän (ja antiikin kirjallisuuteen ja filosofiaan olen ehkä hitusen hurahtanut), mutta luonnollisesti myös esimerkiksi Aasian filosofisista perinteistä löytyy paljon kiinnostavia ajatuksia hyvästä elämästä.

P.S. Kuvituksena luontokuvia, koska kuvat patsaista eivät juuri nyt innostaneet (voin paljastaa, että antiikin filosofiaan liittyen on hieman haastavaa löytää kiinnostavaa kuvamateriaalia)...