Onko työsi sinusta tärkeää ja mielekästä? Pääsetkö työssäsi toteuttamaan itseäsi, auttamaan muita tai tuottamaan maailmaan jotain uutta ja tarpeellista?
Yksi työhyvinvoinnin "trendeistä" ja tärkeistä keskustelunaiheista juuri nyt on työn merkityksellisyys ja mielekkyys. Se on tärkeää niin työntekijän itsensä kuin organisaationkin kannalta: työnsä mielekkääksi kokeva ihminen paitsi voi hyvin, myös hoitaa hommansa hyvin ja todennäköisesti myös "tartuttaa" myönteisiä tunteita ja intoa työkavereihinsa.
Sen arvioiminen, tuntuuko oma työ mielekkäältä vai ei, on usein helppoa. Sen sijaan sitä, mistä merkityksellisyyden kokemus juontaa juurensa, ei välttämättä ole helppo eritellä. Tarkemmasta analyysista voi kuitenkin olla apua esimerkiksi silloin, kun työn mielekkyys on vähän hakusessa. Toisinaan törmää ajatukseen, että tietyt työt ovat luonnostaan erityisen merkityksellisiä: harva kyseenalaistaa esimerkiksi hoitotyön tärkeyttä ja mielekkyyttä. Toki jotkut työt ovatkin välttämättömämpiä kuin toiset - mutta toisaalta esimerkiksi taiteen tekeminen koetaan usein hyvin mielekkäänä, vaikkei siinä henkiä pelastetakaan. Itse asiassa työstä kuin työstä on mahdollista löytää mielekkyyttä, kunhan työn ja ihmisen ominaisuudet kohtaavat.
Työn merkityksellisyyttä ja sen lähteitä on viime vuosina tutkittu paljon. Erään näkemyksen mukaan merkityksellisellä työllä on kolme osatekijää. Ensimmäinen on se, että ihminen kokee työnsä henkilökohtaisesti tärkeäksi ja mielekkääksi. Toinen on merkitysten luominen maailmaan työn kautta: työ voi auttaa ihmistä jäsentämään ympäröivää maailmaa sekä kasvamaan ihmisenä. Kolmas osatekijä on "suuremman hyvän" tuottaminen eli toisten ihmisten auttaminen tai uusien, hyödyllisten asioiden aikaansaaminen työn kautta. Toisinaan työtä ajatellaan pelkästään keinona elannon hankkimiseen ja ehkä itsensä toteuttamiseen, mutta se on myös yksi parhaista keinoista kiinnittyä yhteiskuntaan ja lähiyhteisöön.
Usein merkityksellisyydestä puhuttaessa painotetaan työntekijään itseensä liittyviä tekijöitä, kuten arvoja, motivaatiota ja työhön liittyviä uskomuksia. Esimerkiksi itseohjautuvuusteoria lähestyy merkityksellisyyttä psykologisten perustarpeiden täyttymisen kautta: työ on merkityksellistä, kun sen parissa voi kokea omaehtoisuutta eli autonomiaa, kyvykkyyttä ja yhteenkuuluvuutta sekä auttaa muita. Nämä neljä tarvetta ovat myös aidosti itsestä kumpuavan sisäisen motivaation lähteitä.
Omaan itseen liittyvien tekijöiden lisäksi merkityksellisyyteen tai sen puutteeseen vaikuttavat luonnollisesti myös työn ominaisuudet ja työyhteisö. Esimerkiksi hyvä johtaminen, lämpimät suhteet työtovereihin sekä porukkaan kuulumisen tunne ovat omiaan lisäämään työn mielekkyyttä niinäkin päivinä, kun to do -listalla on tylsähköjä pakollisia hommia. Omalta osaltaan mielekkyyden kokemukseen voi vaikuttaa myös se, kokeeko työntekijä saavansa työpanostaan vastaavan korvauksen työstään. Yksi työn merkityksellisyyteen vaikuttava tekijä on myös se, millaisena ihminen ylipäätään näkee työn roolin elämässään: onko se jotain, mitä tehdään lähinnä mukavan elämän rahoittamiseksi, vai liittyykö siihen kenties jonkinlainen kutsumuksen tunne?
Yksi työhyvinvoinnin "trendeistä" ja tärkeistä keskustelunaiheista juuri nyt on työn merkityksellisyys ja mielekkyys. Se on tärkeää niin työntekijän itsensä kuin organisaationkin kannalta: työnsä mielekkääksi kokeva ihminen paitsi voi hyvin, myös hoitaa hommansa hyvin ja todennäköisesti myös "tartuttaa" myönteisiä tunteita ja intoa työkavereihinsa.
Sen arvioiminen, tuntuuko oma työ mielekkäältä vai ei, on usein helppoa. Sen sijaan sitä, mistä merkityksellisyyden kokemus juontaa juurensa, ei välttämättä ole helppo eritellä. Tarkemmasta analyysista voi kuitenkin olla apua esimerkiksi silloin, kun työn mielekkyys on vähän hakusessa. Toisinaan törmää ajatukseen, että tietyt työt ovat luonnostaan erityisen merkityksellisiä: harva kyseenalaistaa esimerkiksi hoitotyön tärkeyttä ja mielekkyyttä. Toki jotkut työt ovatkin välttämättömämpiä kuin toiset - mutta toisaalta esimerkiksi taiteen tekeminen koetaan usein hyvin mielekkäänä, vaikkei siinä henkiä pelastetakaan. Itse asiassa työstä kuin työstä on mahdollista löytää mielekkyyttä, kunhan työn ja ihmisen ominaisuudet kohtaavat.
Työn merkityksellisyyttä ja sen lähteitä on viime vuosina tutkittu paljon. Erään näkemyksen mukaan merkityksellisellä työllä on kolme osatekijää. Ensimmäinen on se, että ihminen kokee työnsä henkilökohtaisesti tärkeäksi ja mielekkääksi. Toinen on merkitysten luominen maailmaan työn kautta: työ voi auttaa ihmistä jäsentämään ympäröivää maailmaa sekä kasvamaan ihmisenä. Kolmas osatekijä on "suuremman hyvän" tuottaminen eli toisten ihmisten auttaminen tai uusien, hyödyllisten asioiden aikaansaaminen työn kautta. Toisinaan työtä ajatellaan pelkästään keinona elannon hankkimiseen ja ehkä itsensä toteuttamiseen, mutta se on myös yksi parhaista keinoista kiinnittyä yhteiskuntaan ja lähiyhteisöön.
Usein merkityksellisyydestä puhuttaessa painotetaan työntekijään itseensä liittyviä tekijöitä, kuten arvoja, motivaatiota ja työhön liittyviä uskomuksia. Esimerkiksi itseohjautuvuusteoria lähestyy merkityksellisyyttä psykologisten perustarpeiden täyttymisen kautta: työ on merkityksellistä, kun sen parissa voi kokea omaehtoisuutta eli autonomiaa, kyvykkyyttä ja yhteenkuuluvuutta sekä auttaa muita. Nämä neljä tarvetta ovat myös aidosti itsestä kumpuavan sisäisen motivaation lähteitä.
Omaan itseen liittyvien tekijöiden lisäksi merkityksellisyyteen tai sen puutteeseen vaikuttavat luonnollisesti myös työn ominaisuudet ja työyhteisö. Esimerkiksi hyvä johtaminen, lämpimät suhteet työtovereihin sekä porukkaan kuulumisen tunne ovat omiaan lisäämään työn mielekkyyttä niinäkin päivinä, kun to do -listalla on tylsähköjä pakollisia hommia. Omalta osaltaan mielekkyyden kokemukseen voi vaikuttaa myös se, kokeeko työntekijä saavansa työpanostaan vastaavan korvauksen työstään. Yksi työn merkityksellisyyteen vaikuttava tekijä on myös se, millaisena ihminen ylipäätään näkee työn roolin elämässään: onko se jotain, mitä tehdään lähinnä mukavan elämän rahoittamiseksi, vai liittyykö siihen kenties jonkinlainen kutsumuksen tunne?
Entä jos oma työ ei tunnu merkitykselliseltä - mitä sille voisi tehdä? Toki työpaikan tai alan vaihtoa voi aina harkita, mutta usein myös nykyisestä työstä voi tehdä mielekkäämpää ja motivoivampaa tuunaamalla sitä. Työn tuunaaminen tarkoittaa sitä, että työntekijä itse pyrkii muokkaamaan työtään paremmin omia tarpeitaan, vahvuuksiaan ja arvojaan vastaavaksi. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi kehitysmahdollisuuksien etsimistä ja uusien taitojen opettelua, palautteen tai tuen pyytämistä, työhön liittyvien rutiinien muokkaamista tai uusiin projekteihin tarttumista. Tutkimusten mukaan työn tuunaaminen kannattaa silloinkin, kun työ on kiireistä ja kuormittavaa.
Itselle merkityksellistä työtä, alaa tai opiskelupaikkaa etsiessä on myös tärkeää tuntea omat arvonsa: Mikä on minulle (työ)elämässä tärkeintä? Millaisten päämäärien eteen haluan työskennellä siitä huolimatta, että se väistämättä on joskus vaikeaa ja rasittavaa? Missä työssä yhdistyisivät omani ja maailman tarpeet niin, että pääsisin sekä kehittämään itseäni että olemaan muillekin hyödyksi?
Mikä sinun työstäsi tekee merkityksellistä tai mielekästä? Tai miten voisit tehdä siitä mielekkäämpää?
Lähteitä:
Hakanen, Seppälä, & Peeters (2017). High job demands, still engaged and not burned out? The role of job crafting. International Journal of Behavioral Medicine, 24, 619-627.
Rosso, Dekas, & Wrzesniewski (2010). On the meaning of work: A theoretical integration and review. Research in Organizational Behavior, 30, 91-127.
Steger, Dik, & Duffy (2012). Measuring meaningful work: The work and meaning inventory (WAMI). Journal of Career Assessment, 20(3), 322-337.
Kuvat: Unsplash
Itselle merkityksellistä työtä, alaa tai opiskelupaikkaa etsiessä on myös tärkeää tuntea omat arvonsa: Mikä on minulle (työ)elämässä tärkeintä? Millaisten päämäärien eteen haluan työskennellä siitä huolimatta, että se väistämättä on joskus vaikeaa ja rasittavaa? Missä työssä yhdistyisivät omani ja maailman tarpeet niin, että pääsisin sekä kehittämään itseäni että olemaan muillekin hyödyksi?
Mikä sinun työstäsi tekee merkityksellistä tai mielekästä? Tai miten voisit tehdä siitä mielekkäämpää?
Lähteitä:
Hakanen, Seppälä, & Peeters (2017). High job demands, still engaged and not burned out? The role of job crafting. International Journal of Behavioral Medicine, 24, 619-627.
Rosso, Dekas, & Wrzesniewski (2010). On the meaning of work: A theoretical integration and review. Research in Organizational Behavior, 30, 91-127.
Steger, Dik, & Duffy (2012). Measuring meaningful work: The work and meaning inventory (WAMI). Journal of Career Assessment, 20(3), 322-337.
Kuvat: Unsplash
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti