Jokin aika sitten kirjoitin jännittämisestä ja vinkkasin mainiosta aihetta käsittelevästä kirjasta, ja tänään olisi tarkoitus jatkaa samalla teemalla, tosin vielä ratkaisukeskeisemmästä näkökulmasta. Jännittämisen kanssa voi oppia pärjäämään paremmin sinänsä yksinkertaisten itsehoitokeinojen avulla - ja samoja periaatteita totta kai sovelletaan myös silloin, kun hankalammissa tapauksissa jännittämistä puidaan yhdessä ammattilaisen kanssa. Tässä muutama itsehoitovinkki jännittämiseen:
1. Ota tavoitteeksesi ihanteellinen vireystila, joka ei ole liian rento ja vetelä mutta ei myöskään liian kiihtynyt. Jännittämiseen liittyy keskeisesti kehon ja mielen ylivireytyminen, jota on usein todella haastavaa, ellei jopa mahdotonta, kääntää täydelliseksi levollisuudeksi. Helpompi tavoite voikin olla energinen innostus, johon myös liittyy korkeahko vireystila mutta myös myönteisiä tunteita. Jotkut jännittäjät ovat jopa saattaneet totuttaa itsensä liian alhaiseen vireystilaan ja siksi reagoivat voimakkaasti melko maltilliseenkin vireytymiseen. Myönteistä vireytymistä voi tutkailla esimerkiksi liikkumisen, luovan tekemisen ja kaiken sorttisen leikkimielisen hulluttelun kautta (jotka moni jännittämisestä kärsivä ehkä tunnistaa vaikeiksi).
2. Harjoittele ja altistu! Jännittäminen johtaa usein haastavien tilanteiden välttelyyn, joka lyhyellä aikavälillä voi tuntua helpottavalta mutta joka pitemmän päälle ylläpitää ja jopa pahentaa itse ongelmaa: taidot eivät yksinkertaisesti pääse kehittymään, jos niiden harjoittelulle ei ole tilaisuuksia. Miten esimerkiksi voisi oppia hyväksi esiintyjäksi, jos ei koskaan uskaltaudu kokeilemaan? Altista siis itsesi sopivan pienin askelin jännittäville tilanteille. Muista aloittaa mahdollisimman pienestä, jotta haaste ei tunnu ylivoimaiselta. Voit esimerkiksi asettaa tavoitteeksesi tehdä joka viikko jotain sellaista, minkä koet jännittäväksi ja mitä sen takia mieluummin välttelisit: voit esimerkiksi hymyillä kadulla vieraille ihmisille, mennä yksin kahvilaan, rupatella kaupan kassan kanssa tai hoitaa jonkin asian puhelimitse netin sijaan.
3. Valmistaudu huolella esiintymiseen ja muihin jännittäviin tilanteisiin. Harjoittele, mitä aiot sanoa, ja valmistaudu esimerkiksi siihen, millaisia kysymyksiä saatat saada yleisöltäsi. Jos jännität esimerkiksi juhliin menemistä ja uusien ihmisten tapaamista, voit vaikkapa miettiä jo etukäteen keskustelunaiheita. Mielikuvaharjoittelun avulla voit myös visualisoida mielessäsi onnistuneen esiintymistilanteen tai esimerkiksi kerrata aiempia onnistumisia mielessäsi.
4. Opettele rauhoittamaan kehosi ja hengityksesi. Jännittämiseen liittyy usein erilaisia ikäviä fyysisiä tuntemuksia, jotka johtuvat kehon vireytymisestä. Monet saavat niihin apua rauhoittavista hengitysharjoituksista, joita voi tehdä myös silloin, kun tilanne on päällä. Itse olen kokenut hyödyllisimmiksi sellaiset hengitysharjoitukset, joissa keskitytään uloshengityksen pidentämiseen ja pieneen taukoon sen jälkeen - ei siis suinkaan siihen, että hengittäisi mahdollisimman syvään sisään, mihin itse helposti sorrun joidenkin harjoitusten parissa. Myös lihasjännitysten ja "ylimääräisen energian" purkaminen erilaisten fyysisten harjoitusten avulla auttaa monia.
5. Hae tukea muilta. Jännittäminen liittyy useimmiten vahvasti juuri sosiaaliseen kanssakäymiseen, vertaistuesta voi olla siihen aivan huikea apu. Kerro jännittämisestäsi muille - todennäköisesti tulet huomaamaan, että se on yleisempää kuin uskotkaan! Monet tahot järjestävät erilaisia jännittäjien ryhmiä, joista olen kuullut todella paljon hyvää. Vertaistuen lisäksi voit myös pyytää tsemppiä ja palautetta läheisiltäsi. Jos esimerkiksi johonkin uuteen paikkaan meneminen hirvittää, pyydä kaveri mukaan "tsemppariksi" ensimmäisellä kerralla. Joskus voi olla myös hyvä pyytää läheisiltä rehellistä palautetta käyttäytymisestäsi tilanteissa, jotka tyypillisesti koet haastaviksi: et voi itse tietää, miltä touhusi ja reaktiosi toisten silmin vaikuttavat. Usein esimerkiksi uskomme, että jännittämisemme näkyy kaikille, mikä ei todellakaan aina pidä paikkaansa.
6. Rauhoita aistejasi - varsinkin, jos tuppaat kärsimään niihin liittyvistä herkkyyksistä. Ylikierroksilla käymiseen voi auttaa esimerkiksi silmien sulkeminen, hengityksen kuuntelemiseen keskittyminen tai ympäristön äänien pois sulkeminen laittamalla korvatulpat korviin tai kuuntelemalla musiikkia, joka auttaa sinua rauhoittumaan tai innostumaan myönteisesti ahdistuksen sijaan.
7. Vaali hyväksyvää, myötätuntoista suhtautumista itseesi ja jännittämiseesi. Jokainen myös mokaa joskus, ja on hyvä pitää mielessä, että useimmiten se ei ole vaarallista - ja todennäköisesti muut eivät koskaan kiinnitä siihen yhtä paljon huomiota kuin sinä itse. Muista, että et voi vaikuttaa kaikkeen tai koskaan saada täydellistä kontrollia.
Mikä sinua on auttanut selviämään jännittämisen kanssa?
Lähteenä käytetty aiemmassa postauksessa esittelemääni Minna Martinin kirjaa Saa jännittää - Jännittäminen voimavarana (Kirjapaja, 2017).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti