10 syytä rakastaa syksyä

1. Ruska (ja pudonneiden lehtien keskellä kävely ja ehkä vähän niiden potkiminen ympäriinsä). Ei tarvinne selityksiä. Maailma kauneimmillaan.

2. Sateen pakeneminen kotoisaan kahvilaan kaakaota juomaan ja ohikulkijoita katselemaan.

3. Uudet harrastukset ja uusiutunut motivaatio myös vanhoihin. Tällä hetkellä puhkun intoa uutta harrastustani jazztanssia sekä vanhaa tuttua joogaa kohtaan, ja piirtämistäkin on tullut kokeiltua aina välillä, vaikka siinä masentaakin se, miten huomaa taitojen aina tauon aikana rapistuneen.

4. Syksyn maut: mausteiset teet, itse tehty granola, tumma suklaa, chai latte, omenapiirakka, lämmittävät kasvissosekeitot ja vähän tuhdimmin maustettu ruoka.

5. Pitkät kävelyretket luontoa, kaupunkia, ihmisiä ja mahdollisesti eläimiäkin ihmetellen (tänään bongasin varmaan lähemmäs kymmenen oravaa päiväkävelylläni).

6. Joulun odotus. Ekat jouluvalot bongattu, ja viimeistään marraskuussa on jo ihan ok vähän kuunnella joululaulujakin!

7. Uudet tuttavuudet. Moni törmää sellaisiin koulunpenkillä tai töissä, mutta itse olen saanut erinäisten Facebook-ryhmien ansiosta monia uusia tuttavia ja kavereitakin tänä syksynä. Ja elokuussa aloitettu lukupiirikin on lähtenyt kivasti vauhtiin ja ollut tähän mennessä erittäin positiivinen kokemus.

8. Juuri sopiva yhdistelmä pimeyttä ja valoa, näin alkusyksystä siis. Talven pimeys ja varsinkin pimeät aamut ovat minulle liikaa, mutta rakastan tunnelmallisia pimeitä iltoja - kunhan päivällä sentään riittää valoa. 

9. Kaunis haikeus. Syksyssä on aina jotain hippusen melankolista, kun puut vähitellen kaljuuntuvat ja luonto vetäytyy talviunille, mutta jokin tässä tunnelmassa on aina vedonnut minuun. Ehkä olen sen verran perushaikea ihminen, että pidän siitä, kun luontokin on synkassa oman mielenmaiseman kanssa. 

10. Katoavaisuus: kun syksyn kauneimpina hetkinä muistaa, miten lyhyt ja häviävä tämäkin ilo on (vaikka muistaakin sen toistuvan joka vuosi). 

Mistä te pidätte syksyssä eniten?