tiistai 25. elokuuta 2015

Menin metsään

Olen yleensä pitänyt itseäni paatuneena kaupunkilaisena, mutta tänä kesänä olen löytänyt entistä vahvemmin itsestäni myös toisen puolen, joka intoutuu helposti fiilistelemään luontoelämysten parissa. Ehkä gradun väsääminen aiheesta vaikuttaa edelleen ainakin alitajuisesti? Ainakin se on varmaa, että perehdyttyäni koko viime talven siihen, miten luonnossa oleilu tekee ihmiselle hyvää, olen suhtautunut itsekin entistä avoimemmin ulkoiluun ja oppinut myös nauttimaan siitä hieman paremmin. Alkukesästä ötökät hieman häiritsivät menoa, mutta nyt elokuussa niistä ei ole ollut juurikaan häiriöksi, joten ulkoilmassa reippailua on tullut harrastettua muodossa tai toisessa harva se päivä. Erityisen ihanaa luonnossa liikkumisessa on mielestäni mielenkiintoisten yksityiskohtien havainnointi, jota innokas kuvien räpsiminen entisestään tehostaa. Mukavasti unohtuvat maalliset murheet ja mielessä myllertävät ajatukset, kun keskittyy ihmettelemään, mitä kaikkea juuri nyt on aistien ulottuvilla :) 






Oletteko te viihtyneet luonnossa tänä kesänä? 

6 kommenttia:

  1. Luonto on parasta, mitä tiedän rentoutumisen kannalta. Viihdyn niin paljon luonnossa kuin vain mahdollista, vaikka olenkin kaupunkilainen luonteeltani. Kumminkin kasvanut tuolla korvessa niin jäänyt tunne luonnon antamasta rauhasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! :) Itse olen kasvanutkin kaupungissa ja asunut aina keskustassa, joten luontokokemuksia on tullut sitten lähinnä lomilla ja pienillä retkillä, eikä niitäkään niin kovin paljon :D Joskus olisi ihanaa päästä vaikkapa vaeltamaan jonnekin oikeasti korpeen.

      Poista
  2. Ihana kuulla, että suhteesi luontoon on voimistunut/syventynyt. Itse en valitettavasti ole oleillut luonnossa niin paljon tänä kesänä kuin olin toivonut (koska gradu), mutta ei se luonto onneksi karkaa sieltä mihinkään. :) Ja onneksi syksy väreineen on vasta edessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, kyllä se luonto siellä odottaa, ja joskus täytyy vähän priorisoida :) Itsekin rakastan luonnossa liikkumista nimenomaan syksyllä, kun ei ole enää ötököitä ja luontokin on melkeinpä kauneimmillaan :)

      Poista
  3. Vesi elementtinä on rauhoittava, oli se sitten järvi, lampi tai meri. Itse en osaa nauttia mesässä olemisesta, koen sen lähinnä ahdistavana. Veren äärellä kuitenkin sielu lepää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen ennen kaikkea meri-ihminen, aaltojen tuijottelu on varmasti rauhoittavinta mitä tiedän :) Mutta on siinä metsässäkin puolensa, varsinkin ötökkävapaina vuodenaikoina :D

      Poista