perjantai 31. toukokuuta 2019

Vieraskynä: Käytä vahvuuksiasi!

Tänään vuorossa on blogini kaikkien aikojen ensimmäinen vieraskynäteksti! Sen on kirjoittanut ystäväni Anne Haikola, joka on erityisesti positiiviseen psykologiaan perehtynyt psykologi sekä freelancer-toimittaja. 

Positiivisen psykologian yksi keskeisimmistä tutkimuksen kohteista on vahvuudet. Vahvuudet tai luonteenvahvuudet tarkoittavat ihmisessä olevia taitoja tai ominaisuuksia, joissa hän on hyvä. Vahvuudet voi toisaalta ymmärtää tavoiksi tehdä asioita. Jollekin esimerkiksi huumori voi olla tapa, joka näkyy niin ihmisen työnteossa kuin taipumuksena ratkaista konflikteja.

Vahvuuksia on yhden tunnetun luokittelun mukaan 24, esimerkkeinä luovuus, sinnikkyys, sosiaalinen älykkyys, toiveikkuus, johtajuus ja itsesäätely. Ne jakautuvat yläkategorioiden alle, jotka ovat viisaus, inhimillisyys, transsendenssi, rohkeus, kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus. Positiivisen psykologian pioneeri Martin Seligman kutsuu vahvuuksia ”hyvän elämän edistäjiksi”. Vahvuudet ovat eri kulttuureissa arvostettuja piirteitä, joihin yhteisöt ovat rohkaisseet ihmisiä.


Lukija saattaa miettiä, mikä hyöty vahvuuksilla on, ovatko ne vain ’nice to know’ -osastoon kuuluvia juttuja. Kyllä niistä vaan on hyötyä! Vahvuuksien tunnistamisella ja niiden käyttämisellä on tutkittu olevan hyvinvointia ja elämäntyytyväisyyttä tukeva vaikutus. Ne on yhdistetty suurempaan onnellisuuden sekä elinvoimaisuuden kokemukseen ja masentuneisuuden vähenemiseen. On saatu myös näyttöä niiden pitkäaikaisvaikutuksista vähäisempään stressitasoon ja ennusteeseen hyvinvoinnin jatkumisesta.

On varmasti arkijärkeenkin käyvää ajatella, että ihminen on parhaimmillaan, kun saa vapaasti toteuttaa sitä mitä haluaa ja miten haluaa. Vahvuuden tunnistaa siitä, kun ihminen tekee jotain suurella palolla ja uppoutuen, se palkitsee ja antaa mielihyvää. On tutkittu, että työntekijöiden työn tuloksista noin 20-30 prosenttia riippuu heidän mielialastaan. Vahvuuksien tukemisella työpaikoilla voi näin olla merkittävä vaikutus tehtyyn työhön. Vahvuuksiin keskittyminen heikkouksien sijaan saa ihmisen todennäköisemmin ponnistelemaan kohti tavoitteitaan. Yhden tutkimuksen mukaan vain 17 prosenttia käyttää vahvuuksistaan päivittäin. Niitä siis alikäytetään.



Jotkut tutkijat ehdottavat jopa, että vahvuuksien käyttämisellä saattaa olla hoidollista ja preventiivistä funktiota mielenterveyden kannalta. Ainakaan vahvuuksien käyttämisestä ei ole mitään haittaa, ellei niitä ylikäytä. Jokin vahvuus ei välttämättä sovi jokaiseen tilanteeseen, kuten vaikka huumori, ja ylitsepursuava innokkuus saattaa pitkään jatkuessaan uuvuttaa niin innostujan kuin ympärillä olevat. Kuitenkin vahvuuksien tietoinen käyttäminen lisää ymmärrystä siitä, missä tilanteissa ja minkä verran niitä on hyvä käyttää. Lisäksi vahvuuksien käyttämisen on todettu auttavan ongelmien ennaltaehkäisemisessä ja ratkaisemisessa sekä parantavan ihmissuhteita.

Etkö tiedä omia vahvuuksiasi? Ei hätää, ne voi nimittäin helposti selvittää ilmaisen verkkotestin avulla. VIA-testi (jonka voit tehdä vaikkapa täällä) kertoo viisi ydinvahvuutta ja laittaa kaikki 24 vahvuutta järjestykseen. Vaikka testiä on ollut kehittämässä tutkijoita monelta eri alalta, on siihen syytä suhtautua harkitsevaisesti. Jotkin vahvuudet saattavat näkyä jo lapsena, mutta ne voivat silti muuttua ja yleensä muuttuvatkin elämän aikana. Ympäristötekijät ja oppiminen vaikuttavat muutoksiin. Tämä on toisaalta huojentavaa: halutessaan voi kehittyä siinä, missä toivoo kehitystä. Ihminen voi vaikkapa oppia rohkeammaksi. Vahvuuksien käyttäminen voi tuoda omasta hyvinvoinnista esiin puolia, joita ei ole ennen kokenut.

Mitä vahvuutta sinä haluaisit kehittää?

Anne Haikola

Psykologi, Positive Psychology Practitioner, freelance-toimittaja










Lähteet:

Biswas-Diener, R., Kashdan, T. B., & Minhas, G. (2011). A dynamic approach to psychological strength development and intervention. The Journal of Positive Psychology, 6(2), 106-118. doi: 10.1080/17439760.2010.545429
Buckingham, M. (2007). Go put your strengths to work: 6 powerful steps to achieve outstanding performance. New York, NY: Free Press.
Govindji, R., & Linley, A. (2007). Strengths use, self-concordance and well-being:    Implications for strengths coaching and coaching psychologists. International Coaching Psychology Review, 2(2), 143-153. Noudettu 24.5.2019 osoitteesta http://psycnet.apa.org/record/2007-19806-004
Mitchell, J., Vella-Brodrick, D., & Klein, B. (2010). Positive psychology and the internet: A mental health opportunity. Electronic Journal of Applied Psychology, 6(2), 30-41. doi: 10.7790/ejap.v6i2.230
Park, N., Peterson, C., & Seligman, M. E. P. (2004). Strengths of character and well-being. Journal of Social and Clinical Psychology, 23(5), 603-619. https://doi.org/10.1521/jscp.23.5.603.50748
Peterson, C., & Seligman M. E. P. (2004). Character Strengths and Virtues: A Handbook and Classification. Nekausaw York, NY: Oxford University Press.
Seligman, M. E. P. (2011). Flourish: A visionary new understanding of happiness and well-being. New York, NY: Free Press.
Wood, A. M., Linley, P. A., Maltby, J., Kashdan T. B., & Hurling, R. (2010). Using personal and psychological strengths leads to increases in well-being over time: A longitudinal study and the development of the strengths use questionnaire. Personality and Individual Differences, 50(1), 15-19. doi: 10.1016/j.paid.2010.08.004

Kuvituskuvat Unsplash.com

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti