Työn imu - mitä se on ja mistä sitä saa?

Kun puhumme työhyvinvoinnista, puhumme usein työstressistä palautumisesta ja stressinkäsittelykeinojen kehittämisestä. Hyvinvointi ei kuitenkaan ole vain pahoinvoinnin ja kärsimyksen puuttumista - eikä siis työhyvinvointikaan pelkkää stressin puutetta vaan myös innostusta, mielekkyyttä, motivaatiota ja iloa. Tällaista myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa voidaan nimittää työn imuksi. Sitä on mahdollista kokea missä tahansa työssä, ammatissa tai vaikka opinnoissa. Itse asiassa tutkimusten mukaan jopa kaksi kolmasosaa suomalaisista kokeekin työn imua vähintään kerran viikossa. 

Työn imun ajatellaan koostuvan kolmesta hyvinvoinnin ulottuvuudesta: tarmokkuudesta, omistautumisesta ja uppoutumisesta. Tarmokkuus on kokemusta energisyydestä, halua panostaa työhön sekä sinnikkyyttä ongelmanratkaisuun ja vastoinkäymisten käsittelyyn. Omistautuminen puolestaan viittaa siihen, että työ koetaan merkityksellisenä, haasteellisena ja innostavana, ja siitä voidaan olla ylpeitä. Uppoutumisella tarkoitetaan työssä koettua flow'ta: syvää keskittymistä ja paneutumista työhön ja siitä koettua iloa ja nautintoa. Työn imu ei kuitenkaan ole pelkkää jatkuvaa ilotulitusta vaan myös tahtoa ratkoa haasteita ja sitoutua työhön myös silloin, kun kaikki ei mene aivan putkeen. Myös työn imua kokeva ihminen voi stressaantua ja kokea kielteisiä tunteita työssään - tuskinpa sellaista työtä onkaan, joka olisi huikean innostavaa joka ikinen hetki. 

Sen lisäksi, että työn imu on jo itsessään miellyttävä ja mielekäs kokemus, sillä on tutkimuksissa todettu olevan myös monia myönteisiä seurauksia niin ihmiselle itselleen kuin organisaatiolle, jossa hän työskentelee. Työn imu on yhteydessä paitsi parempaan terveyteen, myös parempaan työssä suoriutumiseen ja jopa yrityksen taloudelliseen menestykseen. Tämä tuskin yllättää ketään: kun työntekijät ovat innostuneita, energisiä ja hyvinvoivia, he myös hoitavat hommansa hyvin, hakeutuvat uusiin haasteisiin ja keksivät uusia, luovia ratkaisuja ongelmiin. Toisaalta työstään innostuneet, hyvinvoivat ihmiset osaavat myös irrottautua työstään ja saavat siitä energiaa myös vapaa-ajalle, mikä erottaa heidät ahdistuneista työholisteista. 

Työn imua edistävät erilaiset työhön liittyvät voimavarat, jotka auttavat työntekijää onnistumaan ja vahvistavat halua tehdä työ hyvin. Työtehtäviin liittyviä voimavaroja voivat olla esimerkiksi tehtävien palkitsevuus, kehittävyys ja monipuolisuus. Vaikutusmahdollisuudet työhön, työroolien ja tavoitteiden selkeys sekä työaikojen joustavuus puolestaan ovat työn järjestämiseen liittyviä voimavaroja. Lisäksi työyhteisön  myönteisellä ja kannustavalla vuorovaikutuksella, ilmapiirillä ja johtamisen käytännöillä on luonnollisesti paljon vaikutusta työn imuun tai sen puutteeseen.

Vaikka työssä on tietysti monia asioita, joihin tavallinen työntekijä ei ehkä voi vaikuttaa, useimmilla meistä on myös mahdollisuus tuunata työtämme - muokata sitä mielekkäämmäksi ja siten edistää hyvinvointia ja motivaatiota.  Työn tuunaamisessa työntekijä ottaa aktiivisen roolin innostuksensa herättelyssä ja säilyttämisessä eikä vain jää odottelemaan ylempien tahojen tekemiä muutoksia. Monissa työtehtävissä on mahdollista vaikuttaa ainakin jonkin verran työn sisältöön tai työtapoihin - tai jos ei muuhun, niin ainakin siihen, miten itse suhtautuu työntekoon. Tuunaamista voi olla esimerkiksi uusien taitojen opettelu tai uusiin projekteihin osallistuminen, rutiinien rikkominen, vuorovaikutukseen panostaminen, palautteen pyytäminen ja antaminen, työn merkityksen reflektointi ja työn myönteisiin ominaisuuksiin keskittyminen.  

Mikä sinun työssäsi on parasta? Miten voisit tuunata työtäsi innostavammaksi?

Lähteet:

Hakanen (2017): Työn imu - energiaa ja innostusta työssä. Teoksessa Mikä meitä liikuttaa - motivaatiopsykologian perusteet (PS-kustannus, toim. Salmela-Aro ja Nurmi)

https://www.ttl.fi/tyontekija/tyon-imu/ - täältä löydät myös työn imu -testin, jonka avulla voit arvioida omaa työhyvinvointiasi