torstai 14. elokuuta 2014

Lukuvinkki joogasta kiinnostuneille

Tänä kesänä olen innostunut taas vaihteeksi joogasta, ja suunnittelenkin, että alkaisin syksyllä taas käydä säännöllisesti jossain joogatunneilla. Suhtautumiseni lajiin on ollut aina hieman kaksijakoinen: toisaalta kokemukseni joogatunneilta ovat pääosin erittäin positiivisia (aina on tullut rentoutunut ja virkistynyt olo, ja mahdolliset jumit kropassa ovat auenneet kiitettävästi), mutta joogan henkistä puolta olen pitkään hieman vieroksunut, paatunut skeptikko ja kun änkyrä kun olen. Päätin kuitenkin hieman päivittää tietouttani joogasta ja ilahduinkin, kun bongasin kirjastosta ihan sattumalta Donna Farhin kirjan nimeltä Jooga ja elämän voima (Bringing Yoga to Life: The Everyday Practice of Enlightened Living). Takakansitekstin mukaan kirjassa arvostettu joogaopettaja Farhi opastaa, kuinka tuoda joogan periaatteet osaksi jokapäiväistä elämää. Keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi hiljentymisen ja läsnäolon taito, kehon kuunteleminen ja havainnoiminen, motivaation löytäminen ja ylläpito sekä ponnistelun ja antautumisen välisen tasapainon saavuttaminen.

 

 Vaikutti siltä, että kirja oli suunnattu melko lailla minun kaltaiselleni ihmiselle, joka kaipaa melko maanläheistä ja inhimillistä tekstiä korkeanlentoisen ja täysin epäkäytännöllisen filosofoinnin sijasta (sillekin on toki paikkansa). Olin toki aiemminkin kuullut ja lukenut jonkin verran joogan henkisistä periaatteista, mutta aina ne olivat jääneet hieman hämärän peittoon - kuten usein on vaarana käydä, jos asioista puhutaan kovin symbolisella tasolla. Toki Farhikin esittelee joogan teoriaa melko perusteellisesti ja syvällisesti, mutta kuitenkin ymmärrettävällä kielellä. Lisäksi mukana on paljon havainnollistavia esimerkkejä ja tarinoita kirjoittajan oppilaiden kokemuksista joogan parissa. Perusajatus kirjassa vaikuttaisi olevan se, että jooga ei ole vain fyysinen harjoitus vaan elämäntapa, jota tulisi harjoittaa paitsi itse joogaharjoituksen aikana, myös kaikessa jokapäiväisessä elämässä. Tämä kuulostaa tavallisen, ei niin kovin henkistyneen lukijan korviin melko vaativalta: onko minun todella pakko ujuttaa jooga filosofioineen osaksi kaikkea muutakin elämääni, jotta voisin nauttia ja hyötyä lajista? Tai siis varmaankaan ei olisi edes soveliasta käyttää sanaa "laji", kun kyseessä kerran on noin kokonaisvaltainen elämäntyyli. Itse epäilen hieman, onko todella tarpeellista joogata joka ikinen päivä, kuten kirjoittaja suosittelee - ei kai muiden lajien ja puuhien monipuolinen harrastaminen ole mitenkään pois joogalta?

Sinänsä joogan filosofia ainakin sellaisena, kuin se tässä esitettiin, kolahtaa minuun. Ajatus siitä, että suuri osa kärsimyksestä aiheutuu erillisyyden harhasta, josta pitkäjänteisen joogaharjoituksen avulla voi pyristellä irti, on toki kaunis ja vetoava. Samoin väkivallattomuuden, myötätunnon ja ystävällisyyden periaatteet ovat sellaisia, joiden soveltamisesta tuskin on kenellekään haittaa, harrastipa joogaa tai ei. Mindfulnessin opit tulivat myös mieleen monta kertaa kirjaa lukiessa, sillä hyväksymisen ja läsnäolon voimaa tässäkin korostettiin moneen otteeseen, ja sellaiset puheet voin itsekin ilomielin allekirjoittaa. Itse asiassa täytyy tunnustaa, että yllätyin siitä, miten "tervejärkisiä" juttuja tässä opuksessa selostettiin - ei juuri lainkaan epämääräistä mystiikkaa tai muuta vastaavaa. Toki puheet kuolemattomasta sielusta ja kehossa kiertävistä energioista, chakroista sun muusta tuntuivat melko vierailta, mutta sellainen ajatus kävi mielessä, että ehkä näihinkin juttuihin voi suhtautua vertauskuvallisina, vähän kuin uskontoihinkin. Onkin mielenkiintoista ja hauskaa, että joogaa harrastaakseen ei selvästikään tarvitse olla mikään erityisen henkistynyt ihminen - tai näin ainakin olen kokenut aina joogatunneilla käydessäni. Onneksi niitä tuntejakin on monenlaisia, eivätkä kaikki ole niin läpikotaisin henkisiä. Tosin täytyy tunnustaa, että nyt olisin utelias kokeilemaan myös sellaista joogaa, jossa painotettaisiin enemmän meditaatiota ja henkisyyttä, sillä minulla on enimmäkseen kokemusta vain melko fyysisiltä joogatunneilta.

Löytyykö lukijoista joogan harrastajia?

2 kommenttia:

  1. Kiitos vinkistä! Minä olen löytänyt joogan tänä kesänä ensin apuna fyysisiin vaivoihin ja sittemmin myös rentoutuskeinona. Minullekin henkinen puoli on edelleen hieman vieras, koska karsastan sellaista liian fanaattista / hihhulimaista katsantokantaa. Olen toistaiseksi joogaillut kotona, mutta nyt syksyllä aloitan hatha-joogan, jossa ohjaaja on livenä paikalla. Yksin joogatessa rentoutuu hyvin, mutta linjaukset eivät varmasti ole kovin puhtaita ja odotankin innolla, että saan live-tunneilta konkreettisia vinkkejä asanoihin. En kaipaa tai etsi "täydellistä asanaa", mutta esimerkiksi alaspäin katsovassa koirassa on mahdollista saada hartiat aika pahasti jumiin, jos ei osaa hallita kehoaan riittävästi (kokemusta on). Kuvauksesi perusteella tämä kirja vaikuttaa ehdotomasti tustumisen arvoiselta. Erityisesti nuo viittaukset mindfulnessiin ja läsnäolon merkityksiin vaikuttavat mielenkiintoisilta. Eikun siis kirjastoon -->

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, suosittelen lämpimästi joogatunteja varsinkin harrastuksen alkumetreillä, sieltä saa taatusti konkreettisia vinkkejä ja todennäköisesti myös lisämotivaatiota :) Lukemalla saa toki infoa ja ehkä myös motivaatiota, mutta konkreettinen opastus on silti vielä ihan oma lukunsa.

      Poista