sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Miksi lukeminen kannattaa

...to free our soul.

Lomaviikko kului yhdessä hujauksessa ensin rentoutumisen ja sitten museoiden, oopperan, kirjamessujen ja vähän shoppailunkin parissa, ja kotiin Tampereelle palaaminen masensi aivan yhtä paljon kuin kesälomankin jälkeen. Hieman sielua riipii ajatella, että kaikki minulle läheisimmät ihmiset asuvat jossain muualla, joten emme koskaan näe niin usein kuin haluaisin. Onneksi on sentään muutamia hyviä ystäviä täälläkin. Ja onneksi on kirjoja, joita lukiessa huomaa, että jotkut ihan oikeasti saattavat kokea maailman ainakin jossain määrin samalla tavalla kuin minäkin. Se on hieno tunne, varsinkin kaltaiselleni ihmiselle, joka on aina kokenut olevansa vähän erilainen. Lisäksi lukemalla pääsee usein sisälle myös sellaisiin ajatus- ja tunnemaailmoihin, joiden ymmärtäminen arkielämän pohjalta voisi olla lähes mahdotonta. Itse olen lukenut kuluneen syksyn aikana surkean vähän romaaneja (syytän tästä paksuja tenttikirjoja, jotka viime jaksossa söivät ison osan vapaa-ajastani), mutta nyt aion ryhdistäytyä - varsinkin kun kirjamessuilta tuli ostettua aika mukavasti luettavaa, niin faktaa kuin fiktiotakin :)

Olisi muuten kiva kuulla, millaisista kirjoista te pidätte - suositukset kelpaavat aina!

torstai 17. lokakuuta 2013

Musiikki parantaa

Luin taas kerran mielenkiintoisen jutun musiikin parantavasta voimasta. Artikkelissa kerrotaan, että musiikin kuuntelemisen on havaittu jopa edistävän aivoinfarktista toipumista: oman mielimusiikin kuuntelulla oli positiivisia vaikutuksia niin kielellisen muistin ja tarkkaavaisuuden kuin hahmotuskyvyn palautumiselle infarktin jälkeen. Aivokuvauksissa on havaittu musiikin aktivoivan aivoalueita, jotka säätelevät vireyttä, huomiokykyä, käsitteellistä ajattelua, muistia, tunteita sekä liikkeitä. Erityisesti aivoja ravistelee oma lempimusiikkimme, joka käynnistää aivojen palkitsemisjärjestelmän ja aktivoi aivojen syviä rakenteita, joiden reagoimiseen tarvitaan yleensä jokin erittäin voimakas pelkoa tai mielihyvää tuottava ärsyke. Kiehtovaa muuten, että sillä ei niinkään ole väliä, onko lempimusiikki klassista, purkkapoppia, örinäheviä, räppiä tai mitä tahansa - kunhan siitä nauttii, sillä on paljon positiivisia vaikutuksia!

Musiikin kokemista (tai tuottamista) ei voi selittää tietoisen mielen tasolla, ja kuten arvata saattaa, musiikki myös aktivoi aivoissa hyvin eri alueita kuin tietoiset episodiset tai semanttiset (faktat) muistot. Niinpä musiikin tuttuus ja tunnevaikutukset säilyvät usein vaikeasti dementoituneilla tai muista muistiongelmista kärsivillä potilailla. Musiikki myös rauhoittaa esimerkiksi aggressiivisia ja ylivilkkaita lapsia sekä levottomia muistisairaita ja jopa toimii varsin hyvänä kipulääkkeenä ja stressin lievittäjänä. Se voi myös ehkäistä masennusta ja kohentaa masentuneiden tilaa huomattavasti. Musiikkia käytetään paljon myös erilaisissa terapiatarkoituksissa varsinkin sellaisten potilaiden kanssa, joiden on vaikeaa, jopa mahdotonta sanallistaa tunteitaan ja kokemuksiaan - ja eikö se ole meille kaikille vaikeaa ainakin toisinaan?

 thoughts. inspirations.

Musiikkiterapiaan kuuluu usein itse musisoimista, jolla on taitojen tasosta riippumatta positiivisia vaikutuksia, mutta varmasti yhtä terapeuttisia vaikutuksia voi olla pelkällä musiikin kuuntelulla. Moni sääteleekin tunteitaan ihan tietoisesti musiikin avulla kuuntelemalla "fiilikseen sopivia" biisejä, antautumalla tietynlaisille tunnekokemuksille silloin, kun niitä kaipaa. Musiikkiin uppoutumisen voi toki nähdä todellisuuden pakenemisena, mutta mielestäni se ei välttämättä ole sitä: musiikin, kuten muunkin taiteen, avulla voi päästä lähemmäs toisten ihmisten tunnekokemuksia, saada uusia tunne- ja kokemustason näkökulmia, joiden avulla on usein helpompi käsitellä omia tunteitaan ja ajatuksiaan. Musiikin äärellä on lupa itkeä, mutta itse ainakin itken kaunista musiikkia kuunnellessani ennen kaikkea oman kokemukseni, tunteideni ja muistojeni tähden. Joillekin on myös helpompaa purkaa tunteitaan taide-elämysten kautta, eikä se mielestäni ole ollenkaan huono tapa.

Itse olen kokenut musiikin äärellä tunteita, jotka ovat vahvuudessaan verrattavissa päättömään rakastumiseen tai musertavaan suruun. Vaikka nautin suuresti monista muistakin taidemuodoista, musiikki on kuitenkin se, joka herättää minussa eniten tunteita ja jonka voimalla koen selvinneeni monista vastoinkäymisistä. Vaikuttavan musiikin äärellä voin elää erityisen vahvasti nykyhetkessä, unohtaa kaiken muun ja olla silti samaan aikaan harvinaisen tietoinen omista tunteistani ja kokemuksistani. Joskus se sattuu, joskus se tuntuu paremmalta kuin mikään, mutta puhdistavaa se on aina. Valitettavasti olen kuitenkin musiikin suhteen sen verran nirso, että huippukokemuksia ei aivan joka päivä tule vastaan, mutta toisaalta ehkä niiden liian tiheä ilmeneminen vähentäisi niiden tehoa ;)

Millaisesta musiikista te saatte voimaa? Oletteko kokeneet musiikin parantavia vaikutuksia omassa elämässänne?

P.S. Oletteko muuten kuulleet, että on olemassa myös ihmisiä, jotka eivät "kuule musiikkia"? Eikö olisikin kauheaa?