maanantai 1. elokuuta 2016

Kirjavinkki: Rakastunut introvertti

Sain Viisas elämä -kustantamolta luettavaksi tänä vuonna suomeksi ilmestyneen kirjan, joka käsittelee niinkin kiehtovaa aihetta kuin introvertin persoonallisuuden vaikutuksia rakkauteen ja parisuhteeseen. Kyseessä on amerikkalaisen Sophia Demblingin kirjoittama Rakastunut introvertti (Introverts in Love: The Quiet Way to Happily Ever After, 2015). Dembling on introvertti kirjailija, toimittaja ja luennoitsija, joka kertoilee kirjassa haastateltavien tarinoiden ohella paljon myös omia kokemuksiaan pitkästä parisuhteestaan toisen introvertin kanssa. Aika hauska ilmiö muuten, että introverttiudesta kirjoittavatkin yleensä nimenomaan introvertit, ja sama homma näkyy vahvasti myös herkkyyttä käsittelevässä tietokirjallisuudessa. Eihän se tietysti mikään ihme ole, että omat ominaisuudet ajavat meitä tietynlaisten kiinnostuksenkohteiden pariin - joskus tosin epäilen, että tämä on taustalla siinä, että joskus introversiota tai herkkyyttä käsittelevistä teksteistä paistaa läpi tietynlainen juuri tätä piirrettä suosiva asenne. Tosin ehkä sitäkään ei tarvitse aina pitää ongelmana (vaikeaa meikä-änkyrälle, joka kaipaan tietokirjallisuudelta puolueetonta otetta), onhan näitä piirteitä usein pidetty yleisessä ja ehkä yksityisissäkin keskusteluissa vähempiarvoisina kuin reippautta ja sosiaalisuutta. 



Rakastunut introvertti on varsin käytännönläheinen ja havainnollinen kirja: siinä käsitellään ensin parisuhteeseen kohdistuvia toiveita, seuraavaksi sitä, miten rakkauden voi löytää, ja kolmanneksi sitä, millaisia haasteita introvertit voivat parisuhteessa kohdata ja miten niistä selviää. Monelle lienee selvää, että introvertti voi elää onnellisessa parisuhteessa niin toisen introvertin kuin ekstrovertinkin kanssa, ja kirjassa käsitellään mukavan monipuolisesti molempia yhdistelmiä. Sekin tosin kannattaa aina muistaa, että aika moni meistä sijoittuu jonnekin äärimmäisen introvertin ja ekstrovertin välimaastoon - käytännössä meillä saattaa olla piirteitä molemmista ääripäistä, mikä voi parhaimmillaan helpottaa toisen osapuolen ymmärtämistä (ja pahimmillaan toki aiheuttaa hämmennystä siitä, kuka ja millainen minä nyt sitten olen, jos en sovi lokeroihin). Dembling on haastatellut kirjaansa varten vain introvertteja ja selittää valintaansa johdannossa sillä, että ekstrovertit "ovat aina hallinneet keskustelua". Varmasti näin on, mutta toisaalta minusta olisi kiinnostavaa lukea esimerkiksi myös ekstroverttien kokemuksia parisuhteesta introvertin kanssa - kokonaisuuden ymmärtämiseksi kun lienee usein parasta kuulla kaikkia osapuolia. Selvästi Rakastunut introvertti kuuluu kuitenkin siihen tietokirjallisuuden genreen, jonka yhtenä tavoitteena on hiljaisten ja syrjäänvetäytyvien voimaannuttaminen, joka varmasti tarjoaa monille paljon. 

Kirja on oikein helppolukuinen ja viihdyttävä, ja yksi sen vahvuuksista on ehdottomasti konkreettisuus: esimerkiksi uusien ihmisten tapaamiseen ja tutustumiseen Dembling tarjoaa käytännön vinkkejä aina treffipaikan ja -tekemisen valinnasta keskustelunaloitusrepliikkeihin ja nettideittiprofiilin rakentamiseen. Yhtä asiaa tosin ihmettelin kovasti: treffi-ideoissa ei mainittu lainkaan kahvittelua, joka oman käsitykseni mukaan on meillä Suomessa yksi tavallisimmista aktiviteeteista tapaamisella uuden ihmisen kanssa, oli kyseessä sitten kumppaniehdokas tai kaveri! Lieneekö kyseessä kulttuuriero vai mikä, jotenkin tämä asia jäi meikäläistä vaivaamaan - itsehän olen vuosien varrella tavannut paljon uusia ihmisiä netissä, niin deitti- kuin kaverimielessä, ja kahvittelu on tuntunut usein luontevalta tavalta aloittaa tutustuminen :) 
Toinen, ja ehkä hieman suurempi asia, mikä kirjassa jäi mietityttämään, oli melko kärjistävä esitys introverteista ja ekstroverteista - ja ennen kaikkea sen sivuun jättäminen, että ujous ja arkuus voivat vaivata ekstroverttejakin, kun taas toisaalta introvertilla voi suuresta oman tilan tarpeesta huolimatta olla oikein hyvät sosiaaliset taidot. Tällaisissa kirjoissa on luonnollisesti vaikeaa olla yleistämättä, mutta ehkä ja takerrun näihin asioihin helposti sen takia, että itse koen hyvin vahvasti olevani jotain ääripäiden väliltä. Yksi tämän lukukokemuksen parhaista puolista taisi olla se, että opin (toivottavasti) taas ymmärtämään ääri-introverttien mielenmaisemaa hieman paremmin: olen nimittäin itse sen verran sosiaalinen ja seurankipeä, että minun on usein vaikea aidosti ymmärtää kovin sisäänpäinkääntyneiden ihmisten oman rauhan tarvetta. 

Rakastunut introvertti on siis selvästi ensisijaisesti introverteille suunnattu kirja, ja luultavasti he myös saavat siitä eniten irti ainakin käytännön vinkkien tasolla. Luulen kuitenkin, että introverttikirjallisuuteen perehtyminen voisi tehdä oikein hyvää myös monille ekstroverteille - moni heistäkin kun saattaa olla parisuhteessa introvertin tai introverttipiirteisen ihmisen kanssa, ja taatusti ainakin jokaisen lähipiiriin kuuluu monenlaisia persoonallisuuksia tälläkin piirteellä tarkasteltuna :) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti