tag:blogger.com,1999:blog-4119234094077659185.post4422048346194721900..comments2023-06-17T08:16:06.274-07:00Comments on Mielen maisemia: HäpeämörköAnniinahttp://www.blogger.com/profile/12846315616034609284noreply@blogger.comBlogger4125tag:blogger.com,1999:blog-4119234094077659185.post-83939177929822672242016-11-06T10:13:52.839-08:002016-11-06T10:13:52.839-08:00Tutulta kuulostaa tuollainen itsekeskeisyys ja kat...Tutulta kuulostaa tuollainen itsekeskeisyys ja kateellisuus. Itse oikeastaan ajattelen, että usein me ihmiset vierastamme/inhoamme muissa ihmisissä juuri sellaisia piirteitä, joita emme halua itsessämme nähdä tai hyväksyä. Toki itsekkyys on jossain määrin ihan tervettä ja normaalia, mutta tietty siinäkin voi olla vaikea löytää sopivaa tasapainoa. Anniinahttps://www.blogger.com/profile/12846315616034609284noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4119234094077659185.post-79194219230275885022016-11-06T10:11:55.571-08:002016-11-06T10:11:55.571-08:00Tutulta kuulostaa tuo oman tarvitsevuuden häpeämin...Tutulta kuulostaa tuo oman tarvitsevuuden häpeäminen. Itse esitän herkästi paljon vahvempaa ja itsenäisempää kuin olen, on kovin vaikeaa myöntää tarvitsevansa muita ihmisiä, vaikka toisaalta tietääkin ihan hyvin, että se on täysin normaalia ja hyväksyttävää. <br />Tuohon ohutnahkaisen narsismin käsitteeseen en olekaan törmännyt, täytyypä ottaa asiasta selvää! Meillä ei muutenkaan opinnoissa juuri käsitelty näitä psykoanalyyttiseen ajattelutapaan liittyviä käsitteitä ja teorioita, ja itsekin olen suoraan sanoen vierastanut psykoanalyyttista viitekehystä (ja jossain määrin vierastan edelleen monestakin syystä). Tutustuin siihen jonkin verran harjoittelussani, jossa ohjaajani ja toinen läheinen työtoveri olivat kokeneita psykologeja ja psykoanalyyttisia terapeutteja, ja tosiaan joitain varsin havainnollisia käsitteitä niidenkin teorioiden puolelta vaikuttaa löytyvän :) Anniinahttps://www.blogger.com/profile/12846315616034609284noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4119234094077659185.post-67429171140185786852016-11-06T06:54:17.623-08:002016-11-06T06:54:17.623-08:00Minua hävettää se, että olen niin itsekeskeinen. T...Minua hävettää se, että olen niin itsekeskeinen. Tosin moni tuntemani ihminen ei ehkä kuvailisi minua sillä sanalla. Minulle on todella tärkeää olla moraalinen ja ns hyvä ihminen. Häpeän ja syytän itseäni usein jos vaikka sanon jollekin jotain ilkeää vahingossakin. Hävettää se, kun tunnen ylemmyyttä muita kohtaan esimerkiksi siitä, että syön kasvisruokaa. Hävettää myös se, että olen todella kateellinen siitä jos joku pystyy olemaan täysin vegaani tai vaikka tekee vapaaehtoistyötä. Ylipäätään kadehdin jos joku muu tekee sellaisia asioita, jotka ovat mielestäni tärkeitä, mutta jostain syystä en itse tee niitä. Paradoksaalisesti pidän narsisteja todella vastenmielisinä ja minun on todella vaikea hyväksyä narsistisia/itsekeskeisiä piirteitä itsessäni. Kai kaikki ovat kuitenkin vähän itsekkäitä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4119234094077659185.post-51338698769312824242016-11-06T06:16:25.847-08:002016-11-06T06:16:25.847-08:00Minua hävettää ehkä eniten oma tarvitsevuuteni. En...Minua hävettää ehkä eniten oma tarvitsevuuteni. En haluaisi paljastaa toisille, miten syviä emotionaaliset tarpeeni ovat, enkä näytäkään negatiivisia tunteitani kenellekään. Kotona ei tullut hyväksytyksi sellaisenaan, jos osoitti vihaa, eikä vaikeuksissa saanut tukea tai muutenkaan arjessa rakastavaa hyväksyntää osakseen, joten lapsuuden vaikutus on tässä ilmeinen. Minua hävettäisi ja tulisi huono omatunto, jos yrittäisin nojautua toisiin ihmisiin. Ydinuskomukseni on sitkeässä: uskon olevani jollakin perustavalla tavalla vääränlainen, kelvoton ja huono. Siis juurikin tuo, mitä sanoit, ettei usko olevansa rakkauden arvoinen.<br /><br />Olen huomannut viime aikoina, että tämä minun ongelmallinen suhtautumiseni häpeään, heikkouteen ja tarvitsevuuteen synnyttää minussa vastenmielisyyttä ihmisiä kohtaan, jotka yrittävät viestittää kiintymystä ja tarvitsevuutta minua kohtaan. En toisinaan voisi sietää sitä. Se tuntuu takertuvalta, ahdistavalta ja herättää käänteisesti oman häpeäni eloon: ajattelen mielessäni, että mitä TUO tuossa nyt luulee itsestään, luuleeko se olevansa niin supertärkeä ihminen, että kehtaa kiusata minua tarpeillaan...<br /><br />Viittasit tuossa tekstissäsi narsistiseen vajauteen. Oletko opintojesi aikana tutustunut käsitteeseen ohutnahkainen narsismi? Minä en tiedä, kuinka tutkittu ilmiö se on tai onko edes tunnustettu, mutta siitä on mielenkiintoisia artikkeleita netissä varsinkin englanniksi, moni juurikin psykoanalyyttisen koulukunnan edustajien kirjoittamia. Häpeä näyttelee siinä olennaista osaa.<br /><br />SuviAnonymousnoreply@blogger.com