tag:blogger.com,1999:blog-4119234094077659185.post5065634386864984751..comments2023-06-17T08:16:06.274-07:00Comments on Mielen maisemia: Voisitko sittenkin ajatella toisin?Anniinahttp://www.blogger.com/profile/12846315616034609284noreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-4119234094077659185.post-59852301449545244192015-01-22T12:48:54.043-08:002015-01-22T12:48:54.043-08:00Ehdottomasti on rankkaa, ja ihan läheisiäkin ajate...Ehdottomasti on rankkaa, ja ihan läheisiäkin ajatellen on hyvä pyrkiä eroon ylianalysoinnista ja pessimismistä :) Toisaalta tilanne on sikäli hankala, että välillä pitäisi päästä toki puhumaankin niistä omista tuntemuksista, ei kaikkea kannata sisälläkään pitää... tosin kyllä itsekin vältän avautumasta kaikista negatiivisista ajatuksista kavereille, sillä ei siitä välttämättä ole mitään hyötyä, tulee vaan paha mieli heillekin. Anniinahttps://www.blogger.com/profile/12846315616034609284noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4119234094077659185.post-68832977449090982782015-01-22T12:42:36.261-08:002015-01-22T12:42:36.261-08:00Olen itsekin hieman pessimismissä velloja, joten y...Olen itsekin hieman pessimismissä velloja, joten ymmärrän fiiliksiäsi kyllä, mutta pakko todeta että on myös hyvin rankkaa olla pessimismissä vellojan ystävä. Itse saan joskus niskaani kaikenlaista "et sitten välitä musta yhtään"-ryöppyä esimerkiksi kuvaamasi kaltaisessa tilanteessa, vaikka joku vastaamatta jättäminen johtuiskin ihan vaan kiireestä. Tai jos ilmoitan etten jaksa enää useamman tunnin jälkeen yömyöhään kuunnella loputonta itsesäälissä vellomista, niin saan kuulla olevani huono ystävä tai vähintään kylmä ja tunteeton... Toki on eri asia velloa itsekseen kuin purkaa sitä muihin. Itse yritän usein ensin itsekseni miettiä, että onkohan tässä nyt taas kyse vaan omista ylitulkinnoistani, ennen kuin avaudun ajatuksista muille. Eihän tämä aina onnistu, mutta pikkuhiljaa parempaan :) Myös tämän negatiivisen ystäväni (usein perusteettomat) tunteenpurkaukset ovat antaneet vähän perspektiiviä omiinkin ajatuksiin.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4119234094077659185.post-21658684692977195732015-01-22T07:29:46.197-08:002015-01-22T07:29:46.197-08:00Kiva kuulla, että oot jo voiton puolella! :) Itsek...Kiva kuulla, että oot jo voiton puolella! :) Itsekään en koe olevani aivan niin negatiivinen kuin olin muutama vuosi sitten, mutta eihän kukaan ikinä ole näissäkään asioissa täydellinen, ja itselläni on ainakin vielä paaaljon opittavaa :)Anniinahttps://www.blogger.com/profile/12846315616034609284noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4119234094077659185.post-30887953790328750342015-01-22T07:28:54.878-08:002015-01-22T07:28:54.878-08:00Vähän sama mullakin, en koe olevani mikään supersy...Vähän sama mullakin, en koe olevani mikään supersynkkä, ja joidenkin silmissä olen luultavasti melko positiivinen, mutta silti niitä pessimistisiä tulkintoja tulee tehtyä turhan helposti. Enkä tosiaan usko, että on mikään harvinainen ongelma ;) Kiitos sinulle kommentista!Anniinahttps://www.blogger.com/profile/12846315616034609284noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4119234094077659185.post-46708045017162157672015-01-21T12:16:26.640-08:002015-01-21T12:16:26.640-08:00Kyllä tunnistan itsestäni pessimistisen ajattelija...Kyllä tunnistan itsestäni pessimistisen ajattelijan, jota pyrin koko ajan korvaamaan positiivisella :) Ylianalysointia osaan myös harrastaa. Helposti myös olen saanut itseni vakuuttuneeksi siitä, että ellei ystävä esim. vastaa viesteihini, olen jotenkin loukannut häntä :) Nyt onneksi olen jo "voiton puolella" tuollaisten asioiden suhteen ja osaan sanoa positiivisia, realistisempia ajatuksia tilalle :)Katja - Tässä ja Nythttps://www.blogger.com/profile/03330156036745793187noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4119234094077659185.post-66593156353093656402015-01-21T11:15:45.591-08:002015-01-21T11:15:45.591-08:00Täällä yksi pessimistisistä ajatuksista kärsivä my...Täällä yksi pessimistisistä ajatuksista kärsivä myös. Hassua sinänsä kun muuten oon kyllä peruspositiivinen ihminen, mutta yks tällanen sun mainitsema tunnekuohu saattaa toisinaan pilata fiiliksen ihan kokonaan ja mikään ei ookaan hyvin. Tosi hassua - ja raskasta jos näitä tulee usein lyhyessä ajassa. Kiva lukea että näistä kärsii muutkin. Oon harjottanut vähän samaa systeemiä, toisinajattelua ja lisäksi ihan sitä perinteistä kiitollisuutta. Jos ei ihan päivittäin ni mahdollisimman usein. Yritän ohjata sitä kautta ajatukset vähitellen sellaseen positiiviseen suuntaan, ettei tunnekuohut vaikuttais ihan niiiiin paljoa. Kiitos postauksesta! :)Anonymousnoreply@blogger.com