Yle uutisoi tänään Tampereen yliopistossa tehdystä mielenkiintoisesta tutkimuksesta, jossa on selvitetty työpäivän aikana tapahtuvaa työkuormituksesta palautumista. Satuin olemaan tänään myös kuuntelemassa kyseisten tutkijoiden luentoa Psykologia-kongressissa, ja sattuupa tutkimusprojekti olemaan minulle jo entuudestaan tuttu opintojen myötä. Usein työkuormituksesta palautumisesta puhuttaessa keskitytään siihen, mitä työajan ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin tapahtuu: ja luonnollisesti se onkin tärkeää, sillä silloinhan esimerkiksi vietämme aikaa perheen ja ystävien kanssa, liikumme, harrastamme ja lepuutamme älynystyröitämme viihdehömpän parissa - siis kaikkea sellaista, mikä irrottaa mielemme työasioista ja vähentää stressin kokemista. Kuitenkin jokaisella on varmasti kokemuksia siitä, miten tärkeää on pitää virkistäviä pikku taukoja myös kesken työ- tai opiskelupäivän: lounas- ja kahvitaukojen lisäksi moni pitää epävirallisempia ja lyhyempiä minitaukoja kesken työnteon. Mainitussa tutkimuksessa onkin selvitetty molempien taukotyyppien vaikutuksia työpäivän aikaiseen palautumiseen.
Tutkimuksessa todettiin, että palauttavaksi koetun lounastauon pitäminen säännöllisesti oli yhteydessä vähäisempään uupumusasteiseen väsymykseen (väsymys, joka ei vähene lepäämällä iltaisin ja viikonloppuisin) ja lisääntyneeseen tarmokkuuteen - eikä vain lyhyellä aikavälillä, vaan vaikutukset näkyivät myös vuoden seurannassa. Kaikista tärkeintä tauolla palautumiselle on työasioista irrottautuminen paitsi käytännössä, myös ajatusten tasolla. Irrottautumisessa vaikuttaisi auttavan se, että viettää lounastaukonsa työpaikan ulkopuolella: ja kuulostaa kieltämättä varsin loogiselta, että työasiat unohtuvat helpommin, kun tauolla poistuu työmaalta vaikkapa kivaan kahvilaan. Virallisten taukojen lisäksi omaa energiatasoonsa voi vaikuttaa lyhyillä mikrotauoilla kesken työnteon sekä esimerkiksi valitsemalla väsyneenä helppoja tai mieluisia työtehtäviä. Tutkimuksen mukaan mikrotauot lisäsivät tarmokkuuden kokemista erityisesti silloin, kun ne liittyivät työn hyviin puoliin keskittymiseen, uusien tavoitteiden asettamiseen tai muiden auttamiseen. Yleisiä ja varmasti usein toimivia mikrotaukoaktiviteetteja ovat tietysti myös esimerkiksi pieni taukojumppa, välipala tai kahvi, musiikin kuuntelu tai netissä surffailu. Energiaa kannattaa kuitenkin etsiä myös itse työstä, sen hyvistä puolista ja mielekkyydestä.
Tampereen yliopiston tutkimuksessa oli mukana myös interventio-osuus, jossa tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään: kahden viikon tutkimusjakson ajan yhdet kävivät joka päivä lyhyellä puistokävelyllä lounastauon aikana, toiset tekivät rentoutusharjoitukset ja kontrolliryhmä vietti lounastaukonsa samaan tapaan kuin ennenkin. Sekä rentoutuminen että kävely vähensivät jännittyneisyyttä ja lisäsivät rentouden tunnetta lounastauon aikana. Molemmat interventiomuodot siis toimivat melko hyvin, mutta positiiviset tulokset olivat hieman johdonmukaisempia ja pitkäkestoisempia puistokävelijöillä kuin rentoutujilla: kävelijöillä työstä irrottautumisen tunne oli vahvin, he olivat vähiten väsyneitä iltapäivällä ja myös nauttivat tauosta eniten. Luonnossa liikkumisen tai oleilun myönteisiä vaikutuksia on tutkittu muissa konteksteissa paljon, ja sen on todettu olevan yhteydessä parempaan hyvinvointiin lukuisilla eri mittareilla. Jos siis työ- tai opiskelupaikkasi lähellä on vähänkään miellyttäviä kävelypaikkoja, kannattaa lähteä tauolla pienelle happihyppelylle! :)
Miten te virkistäydytte tauoilla töissä tai opiskellessa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti