torstai 23. kesäkuuta 2016

Keskikesän taikaa

Aiemmin änkyröin kovasti kaikenlaisia "pakkojuhlia" vastaan, mutta viime vuosina olen löytänyt niiden hienouden uudelleen ainakin jollain tasolla. Juhlia kun ei ole pakko juhlia niin kuin "kaikki muutkin", vaan aina on mahdollista luoda omia perinteitä, jotka erottavat juhlan arjesta ja tekevät siitä joko ikimuistoisen tai aina samanlaisena toistuvan ja siksi mukavan tutun ja turvallisen. Minun juhannuksenviettoni taitaa kuitenkin loppujen lopuksi olla aika samantyylistä kuin niin monien muidenkin: ainakin huomiseksi, ehkä koko viikonlopuksi, suuntaan perheeni kanssa mökille. Minulle juhannus on ennen kaikkea suomalaisen luonnon, kesän ja yöttömän yön juhla. Tänä(kin) juhannuksena aion käydä kävelyllä metsässä, saunoa savusaunassa, haahuilla kiireettömänä ihmettelemässä alkukesän kukkaloistoa ja lopultakin opetella tekemään kukkaseppeleen. En muista elämäni yksittäisistä juhannuksista juuri mitään, sillä ne ovat aina menneet saman kaavan mukaan lukuunottamatta paria matkoilla tai surkean sään takia kaupungissa vietettyä juhlapyhää. Sen sijaan muistan hiljaisen kesäyön taianomaisen tunnelman, hauskat hetket perheen kanssa (sillä minulle juhannus on perhejuhla), rentoutumisen ja yhteyden luontoon. Jälkimmäinen oli välillä vuosikausia kadoksissa, mutta viime vuosina olen löytänyt sen jälleen, ehkä vahvempana kuin koskaan aiemmin :) 


P.S. Juhannukseni alkoi tänään leppoisalla hölkkälenkillä mm. ylläolevissa maisemissa - olipa harvinaisen rauhallista, kun niin moni taisi olla jo jussinvietossa muualla!

Miten te vietätte juhannusta? 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti