sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Havaintoja viikon varrelta

Jos haluat saada perspektiiviä omiin pikku murheisiisi, hankkiudu töihin sairaalaan (esimerkiksi psykiatrinen osasto on mainio paikka tähän).

Älä usko omia ajatuksiasi silloin, kun olet väsynyt, nälkäinen, sairas tai ikävästä räytynyt.

Vastasatanut pakkaslumi tekee kaikesta vähän kauniimpaa. 

Kahviin on helppo jäädä koukkuun, kun sitä on koko ajan tarjolla. Muistuttelen itseäni siitä, että ei ole pakko tehdä kuten muut - voi myös keittää teetä, joka oikeastaan maistuukin paremmalta.

Iloa on: Kolmen minuutin työmatka. Mahdollisuus syödä töissä toisten valmiiksi laittamaa aamu- tai välipalaa. Sairaalan ruokalan opiskelijahintainen ja herkullinen lounas. Ihana harjoittelunohjaaja, jolta uskaltaa kysyä tyhmiä kysymyksiä. Uuteen kaupunkiin tutustuminen pitkillä ja rauhallisilla iltakävelyillä.

Onnea on: Juna kotiin päin. Se tunne, kun huomaa vihdoin kotiutuneensa kaupunkiin, joka vuosikaudet tuntui jotenkin väärältä (tosin tämän havainnon tekemiseen tarvittiin muutto viikoiksi toiseen kaupunkiin…). Tärkeät ihmiset, joiden seurassa tällainen kälkättäjäkin osaa luontevasti olla hiljaa. 

Talvesta voi oppia pitämään - ainakin jos se sattuu olemaan suorastaan itkettävän kaunis. 

Vinksahtanut vuorokausirytmi ei valitettavasti sittenkään korjaannu viikossa. 

Päivittäinen joogaharjoitus todella tekee levottomalle sielulle (ja keholle) juuri niin hyvää kuin sanotaan. 

Virtaavassa vedessä helisevän jään ääni on melkein yhtä ihana kuin aaltojen kohina. 

Sunnuntaiaamupäivä on mitä loistavin (ja ilahduttavan hiljainen) aika mennä syömään kakkua lempparikahvilaan. 

Mitä teille kuuluu? :) 

2 kommenttia:

  1. Täälläon pukkaa hulluna projektia, mutta kaaos on hallinnassa! Ulkona on ollut viime päivinä niin kaunista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääasia että on hallinnassa! :) Ja niinpä :)

      Poista