torstai 17. syyskuuta 2015

Ihana ilmajooga

Loppukesästä hurahdin taas vaihteeksi joogaan, joten Tampereelle kesälomilta palattuani päätin lopultakin uskaltautua kokeilemaan myös ilmajoogaa, joka aiemminkin on kiinnostellut kovasti. Ilmajoogassa tehdään joogaliikkeitä katosta roikkuvan kangaslenkin avulla, ja lajin sanotaankin yhdistelevän perinteistä joogaharjoittelua ja ilma-akrobatiaa. Laji on melko uusi, sillä se on kehitetty vasta 2000-luvun puolella ja tuotu Suomeen vasta viime vuosina. Ilmajoogan mainostetaan vahvistavan lihaksia, parantavan kehonhallintaa, lisäävän liikkuvuutta ja tuovan helpotusta selkäkipuihin - tosin eiköhän tuo päde ihan yhtä lailla muihinkin joogalajeihin. Itse olen kuitenkin aina tuntenut nössöydestäni huolimatta vetoa temppuiluun ja akrobatiaan, ja perinteiset joogatunnit ovat usein tuntuneet rentouttavuudestaan huolimatta hieman tylsiltä, joten arvelin, että ilmajooga voisi olla minulle sopiva laji. Nyt olen käynyt kahdesti ilmajoogailemassa tamperelaisella Lentävä matto -joogakoululla, ja taisinpa jäädä jo vähän koukkuun! :)


Ensimmäiselle tunnille meneminen jännitti aika lailla, sillä mielikuvani ilmajoogasta oli aika lailla ylläolevan kuvan mukainen: kauhean vaikeaa, pelottavaa ja äärimmäistä venyvyyttä vaativaa. Erityisesti pää alaspäin roikkuminen hirvitti ajatuksena kovasti, sillä olen niitä arkajalkoja, jotka eivät edes pienenä uskaltaneet rimpuilla kiipeilytelineissä tai koulun telinevoimistelutunneilla ylösalaisin, saati sitten mennä joka suuntaan kieppuviin huvipuistolaitteisiin. Notkea olen kyllä ollut aina, ja eri joogalajeja on tullut harrastettua enemmän tai vähemmän säännöllisesti jo vuosien ajan.

Ilmajoogatunti aloitettiin rentoutumalla hetki silkkikankaan sisällä, mikä sekin oli jo melko jännittävää, sillä kankaan keinunta aiheutti tottumattomalle hieman merisairaan olon, joka onneksi hälveni, kun tultiin ulos kangaspussista. Tunnilla tehtiin tosiaan liikkeitä sekä kankaan sisällä tai sen avulla että ihan perinteisesti matolla. Ilokseni mikään ei ollutkaan kovin vaikeaa vaan pikemminkin yllättävän helppoa, sillä kankaan avulla sai venytettyä varsinkin selkää ja hartioita erityisen tehokkaasti. Alku tuntui totta kai vähän haparoivalta, mutta kun kankaaseen vähän tottui (ja oppi luottamaan siihen, että sen toinen pää pysyy katossa kiinni), homma muuttui pääosin oikein miellyttäväksi, vaikka vielä parin tunnin aikana ei ole ihan ehtinytkään tottua siihen, miten ikävältä kapeaksi kääritty kangas voi tuntua ihoa vasten, vaikka olisikin pitkähihainen paita ja pitkälahkeiset housut. Heti ensimmäisellä tunnilla päästiin myös killumaan pää alaspäin kankaissa, ja minäkin uskalsin lopulta ihan helposti, jee! Toki ensimmäisiä kertoja tuntui hieman kuumottavalta roikkua kankaassa pelkästään jaloista ja lantiosta ilman käsiä, mutta fiilis oli varsinkin tällaiselle noviisille erittäin vapauttava ja mielenkiintoinen - puhumattakaan siitä, millainen itsensä ylittämisen kokemus noinkin pieni asia voi joskus olla :)

Tunnit päätettiin loppurentoutukseen kankaan sisällä, ja kun alun hutera olo oli selätetty, kangaspussissa olikin oikeastaan helpompi rentoutua kuin maan tasalla, ehkä osin myös kankaan rajaamaan oman tilan ansiosta. Ilmajoogan jälkeen olo oli heti ensimmäisellä kerralla todella mainio: kerrankin tuntui nimittäin siltä, että nyt on kehoa huollettu kunnolla, varsinkin selässä ja hartioissa oli niin vapautunut ja rento olo, että tuntui kuin olisi kasvanut muutaman sentin pituutta. Varsin sopiva laji siis varmasti monille yksipuolista istumatyötä tekeville tai muuten vain koneen jatkeena eläville! Lisäksi voin suositella ilmajoogaa lämpimästi niille, jotka tuntevat periaatteessa vetoa joogaa tai muita kehonhuoltolajeja kohtaan mutta tylsistyvät perinteisillä joogatunneilla. Itse tuskin luovun tavanomaisista joogaharjoituksista, mutta aion kyllä jatkossakin hakea välillä vaihtelua ja virkistystä elämään ilmajoogasta :)

Oletteko te kokeilleet ilmajoogaa?

6 kommenttia:

  1. En ole kokeillut, mutta haluaisin kovasti! Tämän jälkeen vieläkin enempi :) Hieman kyllä itseäkin mietityttää, että pääsenköhän edes niihin asentoihin, joihin siellä yritetään päästä, mutta useimmiten tällaiset pelot osoittautuvat turhiksi, kunhan vaan rohkaistuu kokeilemaan, kuten kävi tekstisi mukaan sinullakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, monesti niihin asentoihin ei olekaan niin vaikea päästä kuin mitä etukäteen luulisi :) Ja toisaalta, mitä sitten jos joku ei onnistukaan - eihän sitä voi heti ekalla tunnilla kaikkea osata, jääpähän sitten opittavaa seuraavillekin kerroille! :)

      Poista
  2. Olen kokeillut yhden kerran. :) Muuten tykkäsin kyllä, mutta se kangas ei tosiaan tuntunut kovin mukavalta siinä pää alaspäin roikkuessa. Kokeneemmat ilmajoogaajat kyllä väittivät, että tuohon tunteeseen tottuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, varmaan vaatii vähän totuttelua tosiaan, eihän se mukavalta kyllä tuntunut :/

      Poista
  3. En ole kokeillut, sillä jotenkin haluan säilyttää joogan joogana ja akrobatian akrobatiana. Tuo alkanut astanga on kuitenkin vaikuttanut hyvältä, sillä siinä on sopivasti fyysisyyttä ettei ole tylsää ja kuitenkin aluksi ja lopuksi rentoudutaan. Rauhallinen tahti sopii, ettei se ole pelkästään "lihastreeniä" vaan myös kropan venyvyyttä ja liikkuvuutta parantavaa toimintaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että oot löytänyt itsellesi sopivan joogalajin! :) Itsekin olen kokeillut astangaa ja pitänyt siitä kovasti, ja itse asiassa nyt joogasta taas innostuttuani olen suunnitellut, että voisi alkaa tehdä astangaharjoituksiakin, kun jonkinlaista lihastreeniäkin pitäisi saada mahdutettua arkeen nyt kun en enää pahemmin käy salilla :)

      Poista