perjantai 13. maaliskuuta 2015

Keväthurmiossa

Palataanpa tällä kertaa kaikkia aina niin kovasti kiinnostavaan puheenaiheeseen eli tietysti säähän. Nyt voi varmaan vihdoin ja viimein hyvällä syyllä sanoa, että kevät on täällä, eikä mielestäni yhtään liian aikaisin! En ole mikään talvi-ihminen, ja kylmä, pimeä ja harmaa vuodenaika tuntuu joka ikinen vuosi aivan liian pitkältä - ja kevään tulo joka vuosi yhtä yllättävältä ja ihastuttavalta. Pidän hirmuisesti siitä, miten Suomen ilmastossa vuodenajan ja säätyypin vaihtuminen on joka ikinen kerta Suuri Tapaus, joka herättää melkein kaikissa suuria tunteita puoleen tai toiseen. Epäilen vahvasti, että tällaisesta jäädään paitsi maissa, joissa on tasaisempi ilmasto. 

Vaikka pidän vuodenajoista, olen aina ollut selkeästi kesäihminen. Vilukissana rakastan niitä muutamia viikkoja (jotka tosin joskus epäreilusti jäävät tulematta...) vuodessa, jolloin kerrankin tarkenen ilman sukkia ja neuletakkeja. Pohjois-Suomessa syntyneenä ja kasvaneena rakastan myös läpitunkevaa valoa, joka ei kunnolla hellitä edes yöksi. Ja ne värit! Toisaalta pidän hetkittäin myös talven mustavalkomaisemista ja ruskasta totta kai, mutta kesän voimakkaat värit ovat minulle kaikista rakkaimmat. Keväästä sinänsä en ole hirveän innoissani, sillä niin ihanaa kuin valon, värien ja lämmön lisääntyminen onkin, en oikein arvosta tämänhetkistä järkyttävää katupölyä ja pian koittavaa pitkää siitepölykautta - hyvähän siinä on nauttia keväästä, kun pieni nuha ja silmien kutina vaivaa pari kolme kuukautta putkeen ja lääkkeetkin väsyttävät. Parasta on kuitenkin se, että jo tässä koleassa mutta niin upean valoisassa alkukeväässä (joka varmasti vielä kääntyy takatalveksi, terveisin ei pessimisti vaan realisti) on selvästi lupaus kesästä :) 

Tällä viikolla olen lumettomien katujen ja polkujen sekä tietysti upean sään innostamana uskaltautunut pitkästä aikaa juoksulenkeille. Juoksu on laji, jota harvoin tajuan talvella kaivata, mutta josta olen jo monen vuoden ajan innostunut joka kevät yhtä paljon: se on vaan niin helppoa, kun treeni alkaa heti kotiovelta! Puhumattakaan siitä, miten virkistävää on liikkua ulkoilmassa ja vaihtelevissa maastoissa ja maisemissa. Minusta ei ole millään juoksumatolla juoksijaksi, se taitaa olla tylsimpiä liikuntajuttuja, mitä olen koskaan kokeillut. Onneksi nyt on kuitenkin toivottavasti edessä pitkä (ainakin enimmäkseen) lumeton ja lämpötilaltaan siedettävä vuodenaika, joka tarjoaa mitä mainioimmat puitteet lenkkeilylle. 




Iloista ja rentouttavaa viikonloppua kaikille! Toivottavasti tekin ehditte ulos nauttimaan kivoista keleistä (jos siis olette kevätihmisiä - kai jotkut viihtyvät paremmin pimeydessä) :) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti