maanantai 9. helmikuuta 2015

Mitä iloa saat ilkeilystä?

Tämä teksti  sai minut taas miettimään aihetta, joka on kummastuttanut monesti ennenkin: miksi joillakin on niin hillitön tarve päästä aukomaan päätään joka asiassa? Välillä ihan kummastuttaa, miten itse olen säästynyt ilkeämielisiltä ja henkilökohtaisuuksiin meneviltä blogikommenteilta, kun niihin törmää monien muiden blogeissa, niin isommissa kuin pienemmissäkin, vähän väliä - puhumattakaan nettiuutisten kommenteista, joita harvemmin edes vaivaudun lukemaan. Olen usein ihmetellyt seuraavaa:

1) Jos jonkun blogi tai muu kirjoitus on niin kertakaikkisen kamala, miksi edes vaivauduit lukemaan sen loppuun ja vieläpä kommentoimaan? Senkin ajan ja energian olisit voinut käyttää johonkin paljon mukavampaan ja kehittävämpään.


2) Miksi oma mielipide täytyy aina saada esille, vaikka se olisi kaukana rakentavasta ja pikemminkin loukkaava ja harmitusta niin kohteelleen kuin muillekin lukijoille tuottava? Suosittelisin uhraamaan ajatuksen myös tälle, mitä Maaret Kallio tuossa linkittämässäni jutussa kirjoittaa: Siis ennen kuin ärähdät jokamiehen oikeudesta mielipiteeseensä, kysyn: missä on sananvastuu? Missä on myötätunto ja kunnioitus ihmisyyttä kohtaan? Ihmisen on oltava ihmiselle ihminen, ei peto elävää raatoa repien. Sananvapaus ei tarkoita sitä, että kaikki mölyt pitäisi joka ikisessä tilanteessa päästää ilmoille.


3) Mitä kuvittelet ilkeämielisellä kommentillasi saavuttavasi - ja kuinka suuressa määrin kuvitelmat kohtaavat todellisuuden? Kutsukaa ihan vapaasti idealistiksi, mutta olen sitä mieltä, että mielipiteitä ei muuteta kovin tehokkaasti ainakaan öykkäröimällä. Mitä hyötyä kenellekään voisi olla siitä, että kommentoit ilkeästi vaikkapa jonkun julkkiksen ulkonäköä? Ajatukset ovat ajatuksia, mutta usein on ihan hyvä harkita, milloin ne on hyvä tuoda julki ja milloin ei. 


Helppohan se on nimimerkin suojista huudella, kai se jonkinlaisia sisäisiä patoumia purkaa, mutta en silti voi lakata ihmettelemästä, mitä primitiivistä tarvetta asiattomien anonyymien kommenttien suoltaminen palvelee. Ehkä se on joillekin oman pahan olon purkamista toisiin, ehkä kaiken kiukun ja ärsytyksen purkamista yhteen kohteeseen, joka nyt vaan sattui sopivasti kohdalle. Hyvää käytöstä se ei kuitenkaan ole, ja välillä tuntuu, että nimenomaan kohteliaisuutta ja toisten huomioon ottamista arvostetaan nykyisin aivan liian vähän - tai ainakin siltä se virtuaalimaailmassa vaikuttaa. Toisten huomioiminen ja kunnioittaminen ei ole heikkoutta vaan vahvuutta ja sitä paitsi oman menestyksenkin (mitä sillä sitten haluaakin tarkoittaa) kannalta viisas ratkaisu. 

6 kommenttia:

  1. Samaa olen monesti miettinyt. Anonyymi netti-ilkeily on jotain mikä saa aina jollain tavalla mun uskon ihmisyyteen (ainakin hetkellisesti) rapisemaan. Kyllähän siellä taustalla varmasti on omaa pahaa mieltä ja kateutta, mutta miten hirvittävän alhaista on yrittää riistää toisen ilo, menestys tai itsevarmuus ilkeillä, täysin turhilla kommenteilla. Murrrr. Yhdyn täysin viimeiseen lauseeseesi. Omasta pahasta olosta harvoin pääsee eroon ilkeilemällä. Jos sen energian käyttäisi niiden itseä vaivaavien asioiden rakentavaan työstämiseen ilkeilyn sijaan, voisi lopputulos olla niin kovin erilainen, niin paljon parempi itselle ja toisille. Kiitos, että otit tärkeän asian esille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo sama täällä: vaikka yleensä ajattelen pääasiassa hyvää ihmisistä, netti-ilkeily kyllä syö sitä uskoa aika paljon :/

      Poista
  2. Joo älä muuta sano! Kyllä ahdistaa tällanen pakottava tarve ilkeillä ja provosoida! :( joitain kommentteja on välillä ihan hirveä lukea - ja toki niihin ilkeilijöihin törmää esim. asiakaspalvelussa aivan liian usein.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo totta, löytyy niitä ilkeilijöitä ihan reaalimaailmastakin valitettavan paljon..

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Onpas mainio haaste! Itse yritän toteuttaa tuollaista asennetta jatkuvasti - tosin ei sekään ole aina yksinkertaista, mikä määritellään valittamiseksi :D Joskus nimittäin on syytäkin esittää negatiivista palautetta, jos sillä voi saavuttaa jotain. Turha pikkuasioista kitiseminen on kuitenkin vähän eri asia, siitä on vaikea löytää mitään hyötyjä. Tosin ehkä joskus tunteiden purkaminen on ihan terveellistäkin, mutta voihan sen tehdä vaikka kirjoittamallakin :)

      Poista