sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Joulunodotusta ja jokapaikanhöyläilyä

Viime viikkoina on tekemistä riittänyt - mikä tuli suoraan sanottuna pienenä yllätyksenä, sillä luentoja, harjoituksia tai muita aikataulutettuja koulujuttuja minulla ei ole ollut juuri lainkaan. Olen kuitenkin aika hyvä haalimaan itselleni puuhaa, sillä en kerta kaikkiaan osaa olla tekemättä mitään. Gradun kanssa toki aina riittää hommaa, ja päätinpä sitten alkaa lueskelemaan myös yhteen kirjatenttiin, jonka yritän saada mahdollisimman pian pois alta (vaikka voisin tehdä sen koska tahansa myöhemminkin, mutta mähän nyt olen vähän yli-innokas). Sen tosin olen taas todennut, että jostain syystä koulujutut sujuvat huomattavasti mukavammin, kun niitä vääntäytyy tekemään johonkin leppoisaan kahvilaan - mieluiten sellaiseen, josta näkee ulos kadulle, saa hyvää kahvia tai teetä ja gluteenittomia leivoksia (joo, on tullut muutama leivos syötyä tämänkin viikon aikana, mutta ei kaduta yhtään, olivat kuulkaa sen verran hyviä!). Tulen hyvin äkkiä hiukan mökkihöperöksi liiallisesta kotona oleilusta, joten ihmisten ilmoille meneminen tekee yleensä hyvää. 



Kaiken tekemisen keskellä olen myös ehtinyt ihastella marraskuista luontoa. Helsingissä oli viikko sitten aika talvista, mikä kyllä omalla tavallaan virkisti, mutta taidan silti olla vielä ihastuneempi tähän ankeaan harmauteen. Värittömyydessä on jotain ihanan pelkistynyttä ja yksinkertaista, sitä katsoessa mieli lepää aika tehokkaasti, kun visuaalinen ärsyketulva on niin paljon rajatumpaa kuin vaikkapa kesällä, kun aurinko häikäisee ja luonto on täynnä värejä (okei, rakastan kesää ja aurinkoa, mutta siihen on sen verran pitkä aika, että pakko keksiä hyviä puolia tästä tämänhetkisestä maisemastakin). 



Havahduin myös jokin aika sitten huomaamaan, että oho, ihan kohta on joulu! Tunnustan olevani aika innokaskin jouluihminen, mutta tänä vuonna on jostain syystä ollut harvinaisen vaikeaa asennoitua joulun tuloon - ehkä siksi, että koko syksy on hurahtanut niin nopeasti ohi, että edelleen tuntuu, että kesäkin oli ihan äskettäin. Eilen kävin kuitenkin muutaman ystäväni kanssa oikein tunnelmallisessa joulukonsertissa, ja tänään kävin myös pyörähtämässä hieman kaupungilla miettimässä, mitä ostaisin perheelle joululahjaksi (materialismi kyllästyttää, joten taidanpa päätyä taas syötäviin lahjoihin), ja nyt alkaa vihdoin tuntua siltä, että joulufiiliskin alkaa vähitellen kehittyä. Joulukalenterinkin sain vihdoin ostettua (aika viime tipassa tosin), sillä se kuuluu mielestäni todella olennaisesti joulunodotukseen. Suklaakalenterit eivät kaltaiselleni herkuttelijalle oikein sovi, sillä sen yhden pienen palan syömisestä tulee vain paha mieli - varsinkin, kun suurin osa kalenterisuklaista on niin huonoja, ehkä oikein tuhti tumma suklaa tai raakasuklaa sopisi paremmin, kun sitä ei kuitenkaan tee mieli paljon kerralla :D Tänäkin vuonna päädyin kuitenkin perinteiseen kuvakalenteriin, tosin pienempään postikorttikokoiseen versioon.

Mitäs teille kuuluu, joko on joulufiilistelyt käynnissä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti