tiistai 5. marraskuuta 2013

Pelkkää kaunista harmaata

Tänään pääsin siihen pisteeseen, missä elämän kurjuus paisuu sellaiseen mittakaavaan, ettei sille voi kuin nauraa. Kurjuudella en tässä tarkoita mitään oikeasti kamalaa vaan pieniä, lähes merkityksettömiä seikkoja, jotka on helppo tulkita vastoinkäymisiksi ja joista on helppo lannistua tai ärsyyntyä. Ulkona on ollut päiväkausia harmaata, sateista ja pimeää ympäri vuorokauden, minkä takia en meinaa millään päästä aamulla sängystä ylös. Lenkkeily pimeässä tihkusateessa ei voisi vähempää kiinnostaa. Eikä oikeastaan kotoa poistuminen muutenkaan. Voisin toki jäädä koko päiväksi makaamaan sohvalle ja toljottamaan telkkaria, mutta onneksi olen viime päivinä valinnut ihmisten tapaamisen, salilla treenaamisen ja kaiken muun pienen puuhastelun. Tänään kävellessäni salilta kotiin hirmuisessa tuulessa (meinasin lähteä lentoon sateenvarjoni kanssa) ja inhassa tihkussa alkoi jostain syystä hymyilyttää. Oikeastaan harmaa on aika kaunis ja rauhoittava väri, ja oikeastaan pidän marraskuusta todella paljon - ei ole minkäänlaisia paineita lähteä ulkoilemaan (minkä takia ulkoilu kauniina tai ainakin sateettomina päivinä tuntuu erityisen hyvältä idealta) tai sosialisoitumaan, vaan voi tehdä juuri niin kuin itseä huvittaa. Ja sitä paitsi marraskuun alku tarkoittaa sitä, että ensi kuussa on joulu, eli nyt on jo ihan okei kuunnella joululauluja, fiilistellä edellisten joulujen valokuvia, juoda glögiä ja lukea hyviä kirjoja kynttilänvalossa, jee!


 Miten te selviätte pimeyden keskellä? Erityisesti niihin mahdottomiin aamuheräämisiin kaipaisin vinkkejä!

4 kommenttia:

  1. Oon aina vihannu tuota harmaata. Sitte oon avannu silmäni, alkanu kattomaan tarkemmin. Oon huomannu, että siellä seassa ON niitä värejä. Paljon! Niitä pieniä luonnon ihmeitä. Sitten kun keskittyy niihin väreihin, niin huomaa ettei sitä harmaata oikeastaan niin paljon ees ole:)

    VastaaPoista
  2. Muuten melko kahvittomana ihmisenä käynnistän ankeat aamuni kahvilla. Iltaisin paljon kynttilöitä tunnelmaa tuomaan. Joululauluja en suostu soittamaan kuin vasta joulukuussa.

    VastaaPoista
  3. oi glögiä, sitä odotan! En tiedä kehtaanko sitä vielä ostaa, mutta kunhan ollaan lähempänä joulukuuta :D Ihana banneri muuten!

    VastaaPoista
  4. Anonyymi, niinpä, kyllä sieltä harmaudenkin keskeltä löytyy vaikka mitä värejä! Ja harmaatakin on sitä paitsi monen monta sävyä, ihan oikeasti :D

    hietzu, mä olen aina välillä yrittänyt opetella juomaan kahvia, mutta en edelleenkään saa kurkusta alas muuta kuin jotain kallista erikoiskahvia, joka ei niin paljon maistu kahvilta :D

    Culturelle, toki kehtaa ;) Tunnen jopa ihmisiä, jotka juovat glögiä ympäri vuoden :D Ja kiitos!

    VastaaPoista