sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Sananen shoppailusta

Harrastatko sinä shoppailua? Itse harrastin ennen, enkä pitänyt sitä mitenkään kummallisena - nykymaailmassa kun on ihan normaalia harrastaa ostamista, vieläpä sellaisten tavaroiden ja vaatteiden ostamista, joita ei todellakaan tarvitse eikä välttämättä edes oikeasti halua. Viime aikoina vaatteiden ja kenkien haaliminen ja varastoiminen on kuitenkin alkanut nyppiä pahemman kerran: mitä enemmän vaatteita kertyy nurkkiin, sitä enemmän ilmaantuu myös vaatekriisejä, sitä enemmän jää nurkkiin vellomaan vaatteita, joita ei ole käytetty kuin pari kertaa. Jokin aika sitten vaatekaappiani tutkaillessani järkytyin, kun huomasin, että sieltä löytyy jopa sellaisia vaatteita, joita en edes muistanut omistavani. Myös vaatteiden laatu on alkanut ketuttaa: miksi ihmeessä olen vuosien varrella hamstrannut epämääräisiä keinokuiturättejä, jotka ovat vääntyneet ja nukkaantuneet jo parin pesun jälkeen? Siksikö, että voisin taas jonain huonona päivänä turruttaa pahaa oloani ostamalla jotain uutta?

Olen jo pitkään yrittänyt muuttaa suhtautumistani vaatteisiin. Olen imenyt inspiraatiota ihmisiltä, jotka omistavat vain hyvin rajallisen määrän laadukkaita ja yksinkertaisia vaatteita mutta näyttävät silti  tyylikkäiltä eivätkä juuri kärsi vaatekriiseistä. Silti minusta ei ole vielä tullut sellaista: rakastan edelleen vaatekaupoissa kiertelyä, ja himoitsen kaikkea uutta ja ihanaa (nykyään myös laadukasta ja usein myös kallista), vaikka toisaalta shoppailu ja yletön kuluttaminen ajatuksena onkin alkanut suorastaan äklöttää. Jollain tasolla taidan edelleen olla koukussa shoppailuun, tosin onneksi makuni on muuttunut kalliimmaksi ja nirsommaksi, joten käytännössä ostoksia tulee tehtyä huomattavasti aiempaa vähemmän.

 Funnyyyy | via Facebook

Shoppailulakkoja olen kokeillut moneen otteeseen, mutta ne eivät minulla toimi, kuten eivät mitkään muutkaan lakot: jos olen totaalikieltäytynyt shoppailusta pariksi kuukaudeksi (tosin eivät ne lakot ole tainneet koskaan niin kauan kestää), olen lakon loputtua palannut aina takaisin vanhoihin tapoihini. Pelkkään tarpeeseen ostaminen puolestaan on todella vaikeaa, sillä kaikki varmasti tietävät sen, että silloin, kun todella tarvitsee jotain, sitä ei taatusti löydy, ei ainakaan täydellisenä versiona. Niinpä shoppailufilosofiani tiivistyy nykyisin yhteen sääntöön: osta vain sitä, mihin todella rakastut. Sen täytyy olla jotain sellaista, minkä ainakin ajattelet pelastavan sinut kaikilta tulevilta vaatekriiseiltä; jotain, mihin haluaisit pukeutua vaikka joka päivä. Joillekin toki sopii ostosten tarkka suunnittelu, mutta itse olen huomannut, että useimmat kaikkein käytetyimmät ja rakkaimmat vaatteeni ovat aikoinaan olleet heräteostoksia, joita en ole koskaan etsinyt vaan jotka ovat vain sattuneet tielleni - ja joihin olen rakastunut ensi silmäyksellä. Ja kyllä, olen rakastunut palavasti myös mustiin ja valkoisiin t-paitoihin, maailman yksinkertaisimpiin mekkoihin ja tummansinisiin farkkuihin (tavallisiin sukkiin tai sukkahousuihin en sentään, niitä ostan vain tarpeen vaatiessa), vaikka moni sitä rohkeneekin epäillä.

Ja mitä tosirakkauteen tulee, se on harvinaista ja ainutlaatuista - se vain täytyy osata erottaa ohimenevästä ihastumisesta. Itse olen aika varma, että tällä keinolla voi onnistua laimentamaan älytöntä ostovimmaa hieman miellyttävämmin kuin ryhtymällä totaalilakkoon ja paasaamalla maailmalle kerskakulutuksen haitoista. Minulle merkittävin syy vähentää ostamista on saada selkeyttä omaan elämään, kotiin ja tyyliin: jos vaatekaapissa vallitsee täysi kaaos, se leviää turhan helposti myös ajatuksiin ja tunteisiin.

Miten te suhtaudutte shoppailuun?

P.S. Eräs hyvä keino päästä eroon shoppailukierteestä on vähentää muotilehtien ja -blogien lukemista sekä kaupoissa kiertelemistä, sillä eihän sellaista osaa kaivata, mitä ei ole koskaan nähnytkään ;)

5 kommenttia:

  1. Olin ennen just sellainen "Jee! Uudet kengät!!" -tyttö ja shoppailin paljon keskinkertaista. Harrastuksenomainen shoppailu vaihtui (enimmäkseen) harkittuun ostosten tekemiseen, kun muutin omilleni ja sain todeta, että raha ei kasva puussa ja kaikkea sievää ei vaan voi ostaa. Priorisointipakon seurauksena olen löytänyt oman tyylini ja vaikka kiertelenkin kauppoja ja luen muotiblogeja ihan samaan malliin kuin ennenkin, en yleensä koe minkäänlaisia huumaavia ostohimotuksia.

    Toi on muuten tosi hyvä periaate, että vaatteeseen pitää todella rakastua! Kyllä jokin on mennyt vikaan, jollei pääosa vaatekaapin sisällöstä sykähdytä vielä vähän vähemmän uutenakin.

    VastaaPoista
  2. Minulle maalaistyttona shoppailureissut olivat isoja juttuja aiemmin - lahdettiin aidin kanssa paivaksi lahimpaan isompaan kaupunkiin, ja tultiin ilallla takaisin auto taynna uusia vaatteita ja muita tarpeita. En ole siis ikina oppinut "jatkuvaan" shoppaamiseen, vaan opin piankin etta kaupunkiin mentiin vain jos oli tarvista.

    Nyt "aikuisena", paljon matkustaneena ja muuten vahaisesta vaatevarastosta elaneena olen huomannut, etta rakkaimmat vaatteet ovat kavereiden ylijaamia. Vaatteita, jotka ovat edelleen taysin kayttokelpoisia mutta edellinen omistaja on niihin kyllastynyt: kaukana rakkaista on ihana tuntea, kuinka "ystava on iholla". Samalla rakastan ajatusta kierrattamisesta. Joskus kavereiden kokoontuessa tehtiin myos iso "kierratysshoppauskerta": jokainen toi niita vaatekaappiin kertyneita ylimaaraisia vaatteita, iskettiin ne yhteen kasaan ja jokainen sai onkia sielta mita itselleen halusi. Loput vietiin sitten yhdessa kirpparille. :) Kunnon guilt-free shoppausta!

    Kiitos ihanasta ajatuksia herattavasta blogista! :)

    VastaaPoista
  3. Mä tykkään koluta kirppiksiä & etsiä kirjoja divareista. Se on mun shoppailua, josta olisi tosi vaikea luopua...

    Ihana idea tuo rakastuminen! Parhaimmat löydöt tosiaan tulevat sattumalta, pätee kyllä muihinkin asioihin :)

    VastaaPoista
  4. Tosi hyvä teksti! ^^ Hyviä ajatuksia shoppailun suhteen ja ajankohtainen aihe. Miulla shoppaileminen on vähentynyt aika paljon verrattuna aiempaan, ja olen jo pitkään suosinut huutista, kirppiksiä ja nettikirppiksiä. Mieluummin ostan suurimman osan käytettyinä, mutta jos ei käytettyinä tai käyttämättöminä löydy kirppiksiltä/netistä, niin ostan uutena, jos kyseessä on joku juttu joka on "pakko" saada. Tällä hetkellä mie oon niin tyytyväinen tuohon vaatekaapin, kenkä- ja asustehyllyn sisältöön, että en välttämättä kyllä tarvitsisi mitään lisää, mutta harkittuja juttuja tulee silti ostettua välillä. :)

    Muutamat vaatteet on kyllä menossa myyntiin, kun niitä en ole yli vuoteen käyttänyt. Jonkin verran oon huomannu itsessäni myös sitä, että haluaisin laadukkaampaa vaatetta ja asustetta, joka sekin rajoittaa hieman ostostelua. Aina miettii että raaskiiko, ja mie mietin yleensä ainakin yhden yön yli, että tarvitsenko ja/tai haluanko jotain ihan oikeasti. :) Kirppiksiltä tosin tulee herätysostoksia tehtyä useammin, mutta hutiostoksia tulee enää todella, todella harvoin. :)

    VastaaPoista
  5. Rils, joo, mullakin omilleen muutto vaikutti shoppailutottumuksiin, kun huomasin, miten älyttömästi rahaa menee jo ihan muuhunkin elämiseen - ja ehkä oon myös viime vuosina oppinut arvostamaan tavaran sijasta enemmän elämyksiä, joihin mieluummin käytän rahaa :) Mä tosin olen edelleen sisimmässäni sen verran paatunut shoppailija, että joudun vähän välttelemään kiusauksia (eli esim. niitä muotilehtiä), jotta en sortuisi ylilyönteihin x)

    rakkauttajateehetkia, vaatteiden kierrättäminen kavereiden kesken (tai ihan muuten vain kirppiksellä toki) on kyllä loistava idea, pitäisi itsekin kokeilla sitä joskus! Ihanimmat ja rakkaimmat vaatteet ja tavarat ovat yleensä niitä, joilla on jokin tarina :) Ja hei tosi kiva kuulla, että viihdyt blogini parissa!

    hippityttö, ai niin, kirjat ja divarit... itse en jostain syystä edes miellä kirjojen ostamista shoppailuksi, niin älytöntä kuin se onkin :D Kirjoja tulee ostettua ihan liikaa, vaikka niitä voisi lainata kirjastosta tai kavereiltakin :<

    Vivian, kiitti! :) Minäkin ostin ennen paljon tavaraa käytettynä, mutta siinä oli vähän se ongelma, että kirppiksillä tuli tehtyä helposti hutiostoksia, kun hullaantui siitä halvasta hinnasta... Nykyään käyn vähän harvemmin kirppiksillä ja yritään pitää järjen matkassa sielläkin, mutta silti olen viimeisen vuoden aikanakin sortunut muutamiin älyttömiin kirppisostoksiin :/

    VastaaPoista